torstai 20. huhtikuuta 2017

Tuulivoimatuet ulkomaille heti ja jatkossa

Meiltä on kysytty valuuko suomalaisten veronmaksajien pussista otettava tuulivoiman yritystuki ulkomaille.
Vastaus on:
  • Heti: tuulivoimatuki on jo mennyt ulkomaille miljardien kertarysäyksenä samaan aikaan kun turbiinit on tilattu. Olemme nyt veronmaksajina velkaa nämä rahat korkojen kera. Rahojen vastaanottajina ulkomailla olivat esimerkiksi Vestas, Nordex ja Siemens nimiset ulkomaiset yritykset (TVKY). Tuulivoimaturbiinit on ostettu velaksi ja kustannukset veronmaksajille tulevat jatkossa.
  • Jatkossa: vuoteen 2030 asti ulottuva veronmaksajien kukkarosta otettava vuosittainen 200 - 300 miljoonan euron tuulivoiman yritystuki valuu monessa tapauksessa ulkomaisille pankkitileille (TVKY). Ylisuuri tuulivoiman yritystuki lihottaa pääomasijoittajien voittoja esimerkiksi Luxemburgilaisten säätiöiden.
Esimerkkejä Suomesta:
  • Luhanka: Kuusi tuulivoimalaa (TVKY)
    • Heti: ulkomainen sijoittaja maksoi ensin Vestas yhtiölle yli 20 miljoonaa euroa tuulivoimaturbiineista
    • Jatkossa: Luhangan omistaja on ilmeisesti luxemburgilainen säätiö ja tähän mennessä ulkomaiselle pankkitilille on maksettu veronmaksajien rahoja 7 507 012,92 euroa (Energiavirasto). Yritystukien virta ulkomaille jatkuu vuoteen 2026 saakka.
  • Honkajoen tuulivoima-alue: alunperin yhdeksän tuulivoimalaitosta
    • Heti: sijoittaja maksoi aluksi yli 20 miljoonaa euroa Nordex yhtiölle
    • Jatkossa: Honkajoen tuulivoimalat ovat vastaanottaneet veronmaksajien yritystukia toistaiseksi 13 505 392,3 euroa (Energiavirasto). Tuulivoimalaitokset on myyty ulkomaiselle sijoittajalle (Arvopaperi).
Vuoden 2017 loppuun mennessä suomalaisten veronmaksajien rahoja on maksettu tuulivoimavalmistajille monta miljardia euroa. Maksamme miljardien velasta kohtuutonta ylitukea vuoden 2030 paikkeille. Tuulivoiman yritystuesta hyötyvät yritykset ovat pääosin suuria miljardiluokan yrityksiä (TVKY).

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Jättiyritykset Suomen tuulivoiman yritystukien edunsaajina

Meiltä on kysytty onko tuulivoima hajautettua sähköntuotantoa josta hyötyvät pienet yritykset?


Vastaus kumpaankin kysymykseen on ei. Suomen useiden miljardien tuulivoiman yritystuet valuvat esimerkiksi tällaisille yrityksille:

  • Allianz: ulkomainen yritys, liikevaihto 100 miljardia euroa. Sijoittajana tuulivoimahankkeissa (esimerkki)
  • Siemens: ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 80 miljardia euroa
    • Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
  • Vestas: ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 10 miljardia 
    • Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
  • Nordex: Ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 3 miljardia
    • Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
  • IKEA: ulkomainen yritys, liikevaihto noin 35 miljardia euroa (Esimerkki)
  • S-ryhmä: merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 11 miljardia euroa (Tuuliwatin omistaja 50%)
  • St1: pääliiketoiminta fossiilisten polttoaineiden myynti, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 4,5 miljardia euroa (Tuuliwatin omistaja 50%)
Suomen tuulivoiman yritystukien hyötyjät ovat jättiläisiä verrattuna moniin perinteisiin suomalaisiin energiayhtiöihin. Esimerkiksi kotimaisen teollisuuden voiman liikevaihto on noin 0,27 miljardia euroa vuodessa.

Tuulivoima ei myöskään ole Suomessa hajauttua sähköntuotantoa vaan teollisia jättiprojekteja (Suurimmat voimalat, Tanskan voimalat).

Tyhmä Suomi maksaa liikaa tuulivoimatukea

Merituulivoima on tunnetusti kalliimpaa kuin maatuulivoima. Saksassa uudet merituulivoimahankkeet eivät tarvitse enää tuotantotukia (Tekniikka ja Talous).


Samaan aikaan tänä vuonna 2017 Suomeen rakennettavat tuulivoimalat saavat hurjan 83,5 €/MWh takuuhinnan. Tämä moninkertaisesti markkinahintaa korkeampi yritystuki jatkuu vuodenvaihteeseen 2030 saakka! Miljardikaupalla tukia on luvattu yli vuosikymmeneksi eteenpäin.

Se on vaan tyhmää maksaa liikaa.

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Tuulivoima alitti ennusteet globaalisti 2016

Tuulivoiman rakennusvauhti alitti viime vuonna (2016) tuulivoiman globaalit ennusteet. Viime vuonna piti asentaa ennusteen mukaan yhteensä 64 GW tuulivoimaa (GWEC).


Mutta viime vuonna rakennettiin vain 54 GW tuulivoimaa (GWEC)


Tänä vuonna 2017 pitäisi ennusteen mukaan asentaa 68 GW tuulivoimaa. Näistä ennusteista jäädään kauaksi.

Tulevina vuosina myös yhä enemmän tuulivoimaloita puretaan kun 2000-luvun alun voimalat tulevat tiensä päähän. Yhä pienempi osa asennetusta tuulivoimakapasiteetista on uutta koska osa menee purettujen voimaloiden paikkaamiseen.


torstai 6. huhtikuuta 2017

Tarkastusviraston raportti tuulivoiman syöttötariffista

Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut raportin syöttötariffin valmistelusta (VTV Uutinen, VTV Raportti). Syöttötariffi siirsi kustannukset ja riskit veronmaksajille tuulivoimayhtiöiden kääriessä voitot.


Kiinnostavana yksityiskohtana syöttötariffin kustannuksista leviteltiin erilaisia kustannusarvioita eri suuntiin:
  • Raportissa (VTV Raportti, s. 6)
    • "Lakiesityksessä arvioitiin tukien kokonaissummaksi noin 1,7–2,5 miljardia euroa riippuen sähkön markkinahinnan kehittymisestä." (Mahdollisesti sisältäen muutakin kuin tuulivoimaa)
  • EU:n Komissiolle (SA.31107)
    • "Ilmoitetun toimenpiteen puitteissa myönnettävän takuuhinnan valtiontukiosuuden kokonaisbudjetti (10 vuodeksi) on arviolta 1,363 miljardia euroa (josta tuulivoiman osuus on 1,27 miljardia euroa"
Tuliko annettua eri numerot eri suuntiin?

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Kunnallisvaalit 2017 - Kannanotto tuulivoimarakentamisen kohtuullistamiseksi

Tuulivoima on puhututtanut viime vuosina noin kahdessasadassa kunnassa. Yhteensä Suomen kuntiin on valmisteltu tuulivoimalaa noin kolmeen tuhanteen paikkaan.

Tuulivoima-Kansalaisyhdistys Ry on laatinut kannanoton tuulivoimarakentamisen kohtuullistamisesta. Kunnallisvaaleissa ehdolla olevat voivat allekirjoittaa kannanoton ja Tuulivoima-Kansalaisyhdistys jakaa kannanottoa äänestäjille.

Löydät kannanoton täältä.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Norja ja Ruotsi ottivat Tanskan tuulisähköt

Suomessa on hiljattain ehdotettu rakennettavaksi tuulivoimaa niin paljon, ettemme pystyisi sähköä itse käyttämään. Tällainen tilanne on toisinaan jo Tanskassa. Esimerkiksi heikkotasoisissa tuulivoimajulkaisuissa on jälleen juhlittu tuulisten päivien sähköntuotantoa Tanskassa (EcoWatch).

Julkaisussa mainittuna esimerkkipäivänä 22.2.2017 Tanskassa tuuli hyvin ja sähköä riitti reilusti vientiin asti, mutta samaan aikaan sähköä tuotettiin huomattava määrä myös hiiltä ja fossiilisia polttamalla (vihreä käyrä):
Hyvätuulinen päivä 22.2.2017 (Elstatistik)

Kun katsomme saman päivän sähkön vientitilastoa kartasta niin käy ilmi, että Tanska vei sähköä Norjan suuntaan noin 33,154 GWh ja Ruotsiin 13,516 GWh verran eli noin puolet koko päivän tuotannosta:

Tanska dumppasi 22.2.2017 Norjaan 33,2 GWh ja Ruotsiin 13,5 sähköä (Nordpool)

Tuulisena päivänä Tanskan täytyy toivoa että muut ovat valmiita ottamaan ylituotannon vastaan. Tanskan kannalta onneksi Ruotsi ja Norja tuottavat yhteensä kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin Tanska.

Tanska on sähkönkäyttäjänä lilliputti eikä sen pieni tuulivoimalla tuotettu sähkömäärä heiluta pohjoismaiden sähkömarkkinoita.