Tuuli- ja aurinkoenergian työllistävyys yhdysvalloissa

Sosiaalisessa mediassa on jaettu juttua, jonka mukaan aurinkoenergia työllistää enemmän kuin fossiiliset polttoaineet (Forbes). Väite pohjautuu pelkän sähköntuotannon osaan (DoE).

Suurempi ongelma aurinkoenergia-alan työpaikoissa on se, että niistä pääosa on myynnissä, projektien asennuksissa ja hankekehityksessä kuten alla olevasta kuvasta näkyy. Tällaiset työpaikat katoavat kun lisärakentaminen pysähtyy - kuten kävi Briteissä (Guardian).

Kuva: Aurinkoenergia-alan työllisyyden muutokset USA:ssa (DoE, s. 37)

Lisäksi suurin osa aurinkoenergia-alan työpaikoista liittyy pieniin hajautettuihin asennuksiin, vaikka nämä tuottavat selvästi pienemmän osan sähköenergiasta kuin suuremmat aurinkoenergiahankkeet (DoE, s. 37). Hajautettu energiatuotanto on siis tehoton ja asennukset vaativat paljon työtä.

Kuva: Aurinkoenergia-alan työpaikkojen jakauma (DoE, s. 38)

Tuulivoima-alan työpaikoista suurin osa tällä hetkellä rakennushankkeissa (37,2%) ja tuulivoimaloiden valmistuksessa (29%). Suomessa ei ole yhtään turbiinivalmistajaa ja siitä syystä Suomeen ostettavien turbiinien kotimaisuusaste on lähellä nollaa.

Kuva: Tuulivoima-alan työpaikkojen jakauma (DoE, s. 39)

Tuulivoima- ja aurinkoenergia-alan työpaikat ovat pääosin kaivoon kannettua vettä. Kun tuet loppuvat, suurin osa näistä työpaikoista katoaa nopeasti (Guardian).

Tuulivoima-ala työllistää kuusi uutta henkilöä

Uusissa tuulivoimaloissa ylivoimainen markkinajohtaja Suomessa on tanskalainen turbiinivalmistaja Vestas. On pitkään kiistelty työllistääkö tuulivoima-ala Suomessa juuri ketään. Esimerkiksi alan suurin voimaloita omistava yritys, Tuuliwatti Oy, ei tilinpäätöksensä mukaan työllistä Suomessa itse yhtäkään henkilöä.

Vestas palkkaa nyt kuusi henkilöä tuulivoimaloiden ylläpitotehtäviin:

Kuva (Vestas)

Viime vuonna tuulivoima-ala sai Suomessa tukea 136 miljoonaa € (TVKY) ja edellisenä vuonna 2015 tuotetut tuulisähköt maksoivat veronmaksajille 143 miljoonaa € (TVKY). Nyt tänä vuonna 2017 tuotetut tuulisähköt maksavat veronmaksajille arvioiden mukaan 200 - 300 miljoonaa euroa (TVKY).

On upeaa, että miljoonille on nyt saatu vastineeksi kuusi työpaikkaa. Esimerkiksi Luhankaan palkataan nyt mahdollisesti ensimmäinen ja ainoa henkilö tuulivoimahommiin. Luhangan tuulivoima-alue sai vuonna 2015 tuotetuista tuulisähköistä veronmaksajien tukea 4,5 miljoonaa € (TVKY).

Ruotsin tuulivoimarakentaminen hyytymässä

Ruotsin tuulivoiman tilasta on kirjoitettu hiljattain paljon (Savon Sanomat). Ruotsissa vuonna 2006-2012 rakennetut tuulivoima-alueet tekevät tällä hetkellä tappiota noin 17 €/MWh (SVD).

Kerroimme Ruotsin pudonneesta tuulivoiman tuotantomääristä aiemmin (TVKY) ja kerroimme myös että Ruotsin tuulivoiman tukijärjestelmä on kriisissä (TVKY). Energia-asioissa ja etenkin tuulivoimassa lobbarit kikkailevat numeroilla ja saavat yllättävän usein toimittajat kirjoittamaan harhaanjohtavia juttuja.

Ruotsin tilanne on pahempi kuin Savon sanomien jutusta saattaa saada käsityksen. Itse tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi tosiaan Ruotsissa eli vuonna 2016 tuulivoimalla tuotettiin vähemmän sähköä kuin vuonna 2015.

Tuotettua energiaa surkeammalta näyttää tuulivoimarakentamisen kehitys Ruotsissa. Rakentamisessa viitataan nimellistehoon (MW) kun tuotetussa energiassa energiayksikköön (MWh). Uuden tuulivoiman rakentaminen putoamassa Ruotsissa lähes nollaan tänä vuonna (WWEA), (Vindstat), (Windpower), (Svensk Vindenergi).

Kuva: Ruotsin tuulivoimarakentaminen 2016 (Svensk Vindenergi)

Kuva: Tuulivoimarakentaminen eri maissa 2016/H1  (WWEA)

Savon sanomien juttuun on lipsahtanut vanhaa tietoa myös Tanskan tilanteesta:

• "Ruotsin tuulisähkötuotanto ohitti jopa Tanskan tuotantomäärän, mutta Tanskan aikeet rakentaa neljä valtavaa merituulivoimala-aluetta vie Tanskan johtoon. Käytännössä kaikki Ruotsin tuottama tuulisähkö menee vientiin. (Savon Sanomat)

Tanska on ahkerasti perunut mainittuja merituulivoimahankkeitaan (HS). Valitettavasti myös Helsingin Sanomien jutussa on asiavirhe:

• "Tanskassa tuulivoiman osuus energiantuotannosta on yli 40 prosenttia, mikä on enemmän kuin missään muualla maailmassa. Hallituksen tavoitteena on ollut nostaa osuus 50 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä." (HS)

Tanskassa tuulivoiman osuus energiatuotannosta ei ole yli 40 prosenttia vaan oikea lukema on noin 18% (Laskutoimitus, BP Statistical Review). Mainittu 40 prosenttia viittaa Tanskassa energiatuotannon pelkkään sähkön osuuteen.

Ruotsin ja Norjan tuulivoiman tukijärjestelmä kriisissä

Ruotsin ja Norjan tuulivoiman tukijärjestelmä on ajautumassa kriisiin. Elcertificat järjestelmässä maksetaan sähkön markkinahinnan päälle eräänlaista tukea, jonka taso määräytyy markkinoilla. Nyt tämä lisähinta on pudonnut noin 7 €/MWh tasolle (SKM):

Kuva: sertifikaatin hinta vajonnut noin 7 €/MWh tasolle

Nykyinen hinta on niin matala, että useat tuulivoimayhtiöt joutuvat yhä suurempiin ongelmiin (SVD), (ATL), (SVD). Odotettavissa on Ruotsissa painetta muuttaa tukijärjestelmää tuulivoimayrityksille avokätisemmäksi.

Vuodesta 2017 veronmaksajille ennätyskallis

Vuodesta 2017 on tulossa tuulivoiman yritystukien muodossa veronmaksajille ennätyskallis. Viime vuonna uusia tuulivoimaloita asennettiin 570 MW edestä yhteenlaskettuna lähes miljardia euroa (Tuulivoimayhdistys).

Vuonna 2017 tuulivoimayritykset yrittävät rakentaa vielä 600 - 700 MW lisää tuulivoimakapasiteettia, koska tuulivoiman vanha avokätinen tukijärjestelmä sulkeutuu vuoden loppupuolella. Kapasiteettia oli vuoden 2016 lopussa noin 1533 MW joten vuoden loppuun mennessä kapasiteettia on 2133 - 2233 MW.

Kuva: Tuulivoiman tuotanto (Fingrid)

Nyt vuoden alussa tuulivoima on tuottanut Fingridin mukaan valtavasti heitellen keskiarvona 685 MW sähköteholla. Mikäli vastaava keskiarvo säilyisi ja sähkön markkinahinta olisi keskimäärin 30 €/MWh, maksaisivat tämän vuoden tuulisähköt peräti 320 miljoonaa € veronmaksajille (Laskutoimitus). Mainittu 685 MW keskiteho vastaisi noin 36% kapasiteettikerrointa (Laskutoimitus) jonka saavuttaminen vaatisi hyvätuulisen vuoden.

Mikäli keskimääräinen kapasiteettikerroin on heikomman tuulisuuden vuoksi tänä vuonna vain 30% ja sähkön markkinahinta olisi vuoden aikana keskimäärin 35 €/MWh, muodostuisi veronmaksajille maksettavaa 240 miljoonaa € (Laskutoimitus).

Valtio on talousarviossaan varannut tuulivoimatukeen 210 miljoonaa € (Talousarvio). On huomattava, että vuoden 2017 viimeisen vuosineljänneksen aikana tuotetun tuulisähkön tuki maksetaan vuoden 2018 puolella.

Tällä hetkellä kukaan ei tiedä paljonko vuonna 2017 tuotetut tuulisähköt tulevat veronmaksajille maksamaan.

Hallitus suunnittelee samaan aikaan uutta syöttötariffin kaltaista tukipakettia tuulivoimalle jonka kustannustaso on yhtälailla arvailujen varassa (TVKY).

Tuulilobbausta yliopistoista ja kansanedustajien kautta

Suomessa muutama professori on viime vuosina ajanut voimakkaasti tuulivoimateollisuuden etuja Suomessa. Voi kysyä väärinkäyttävätkö professorit yliopistojen ja akateemisten opinahjojen mandaattia energiapolitikointia tehdessään (Uusi Suomi).

Kuva (Uusi Suomi)

Professorien puolustajaksi on ilmoittautunut lähinnä Vihreiden kansanedustaja Emma Kari, jonka puoliso on tullut tutuksi Greenpeacen aktivistina (Wikipedia).

Greenpeace on ajanut tuulivoimateollisuuden etuja levittämällä alan etujärjestö EWEA:n tuottamaa materiaalia (Wind force 1999, Wind force 2004). Suomen Greenpeace on levittänyt EREC-nimisen teollisuuslobbarijärjestön laatimaa materiaalia tuulivoiman edistämiseen liittyen (Greenpeace 2013: Energiavallankumous).

Saksan päästöt nousivat 2016

Saksan hiilidioksidipäästöt nousivat viime vuonna (Environmental proggress). Päästöt nousivat myös edellisenä vuonna 2015.

Saksa on sijoittanut uusiutuvaan energiaan nyt noin 200 miljardia euroa, mutta lopputulos on ilmaston kannalta kehno ja päästöt jatkavat nousuaan. Saksan sähköntuotannon päästöt ovat moninkertaiset esimerkiksi Ranskaan, Suomeen, Ruotsiin tai Norjaan verrattuna.

Kuva: Sähköntuotannon päästöt Euroopassa (Electricitymap)

Laajemmin Saksan epäonnistuneesta energiakäänteestä Rauli Partasen kirjoituksessa (Energiauutiset).

Uusiutuvan energian investoinnit hurjassa pudotuksessa

Vuosi sitten tuulivoiman ja aurinkosähkön energian investoinnit romahtivat lähes 60% Euroopassa (TVKY).

Nyt sama ilmiö on muuttunut kattamaan koko maapallon: uusiutuvan energian investoinnit putosivat vuonna 2016 noin 61 miljardilla dollarilla edelliseen vuoteen nähden (FT, Bloomberg). Investointien pudotus on koko uusiutuvan energian investointien historian suurin.

Pudotuksen jälkeen investoinnit uusiutuvaan energiaan eivät ole kasvaneet seitsemään vuoteen. Lähitulevaisuudessa yhä suurempi osa uusista investoinneista menee purettavien voimaloiden korvaamiseen. Suomessa puretaan jo 2009 rakennettuja tuulivoimaloita (TVKY).

Kuva: Uusiutuvan energian globaalit investoinnit (Bloomberg)

Suomessa hallitus on jälkijunassa pohtimassa uusia tukia tuulivoimaan liittyen.

Tuulivoima liikuttaa Hollanin junia 6,8%sesti

Sosiaalisessa mediassa on levitetty tietoa jonka mukaan Hollannissa junat kulkisivat tuulisähköllä (Guardian, Brightvibes). Väitteessä on monta virhettä:

• Kaikki Hollannin junat eivät edes kulje sähköllä
• Hollannin sähköverkon sähköstä noin 6,8% on peräisin tuulivoimasta ja junat käyttävät sitä sähköä mitä verkosta tulee - eivät pelkkää tuulisähköä (BP Statistical Review), (Tuulisähkön osuus)
• Hollannissa ei aina tuule, mutta junia ei seisoteta kun tuulisähköä ei synny (Ainako tuulee jossain)
• Se, että junayhtiö ostaa sähköä muualta maailmasta, ei liikuta junia Hollannissa

Melko oikeansuuntainen argumentti on seuraava:

• "Hollannin sähköjunat kulkevat keskimäärin 6,8%:sesti tuulisähköllä"
• "Hollannin rautatieyhtiö ostaa saman verran tuulisähköä kuin vuoden aikana kuluttavat"

Suomessa junien luotettavuudesta on keskusteltu viime aikoina aktiivisesti. Irvileuat ovat miettineet kulkevatko Suomen junat enää sopivan sään (tai tuulen) aikana.

Kai Mykkäsellä kytkyt tuulivoima-alaan

Ministeri Kai Mykkäsellä on kytkyjä tuulivoima-alaan. Mykkänen ilmoittaa saaneensa vaaliavustusta Suomen suurimman tuulivoimayhtiö Tuuliwatin pääedunsaajiin kuuluvalta Mika Anttoselta:

Tuen saamisen jälkeen Mykkänen on aktiivisesti ollut mukana teollisissa lobbaustilaisuuksissa. Esimerkkinä Mykkänen on ollut esiintymässä tilaisuudessa, jossa edunsaaja Mika Anttosen lisäksi tuulivoimayhdistyksen lobbari Anni Mikkonen on ollut esiintyjänä. Näiden tilaisuuksien tarkoitus on ajaa tuulivoima-alan taloudellisia etuja Suomessa.

Mykkänen nousi ministeriksi kesällä 2016 (Kaleva) ja muutamaa kuukautta myöhemmin hallitus vastoin omaa ohjelmaansa ei ole toteuttanut tuulivoiman leikkauksia vaan on luomassa uutta tukijärjestelmää tuulivoimalle (TVKY).

Mykkäsen vaalirahailmoitus löytyy tarkemmin täältä.

Mykkänen toimi katastrofaalisen syöttötariffin valmistelleessa Jyrki Kataisen hallituksessa työ- ja elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen erityisavustajana.

Hallitus petti täydellisesti hallitusohjelmansa - tuulitukea ei leikattu vaan uutta valmistellaan

Suomen hallitus on pettämässä oman hallitusohjelmansa: tuulivoiman kohtuuttomien yritystukien leikkauksia ei toteuteta käytännössä lainkaan. Hallitusohjelmassa Sipilän hallitus kertoi leikkaavansa tuulivoiman yritystukia 20% mutta leikkaus on jäämässä alle kahteen prosenttiin.

Energiaviraston laskurin mukaan toteuttamatta jäävä kiintiö on vain 47 MVA (Energiavirasto) kun hallitusohjelmassa leikattavaksi luvattiin 500 MVA. Yhteensä kiintiön koko on 2500 MVA eli nyt leikkauksen tasoksi näyttää jäävän alle kaksi prosenttia (Laskutoimitus).

Tuulivoimatuki maksaa arvioiden mukaan miljardeja euroja lisää (Kauppalehti) ja esimerkiksi pelkästään 11.1.2017 vuorokauden aikana tuulivoimatuki nielee yli 1,6 miljoonaa euroa veronmaksajien rahoja eli lähes 60 lastentarhanopettajan vuosipalkan verran.

Sen sijaan että hallitus leikkaisi tuulivoiman kohtuuttoman anteliaita tukia, se valmistelee uutta tuulivoiman syöttötariffia (TVKY), jonka kustannukset saattavat nousta lähes miljardiin euroon (TVKY). Miljoonia tukieuroja vuotaa jo nyt ulkomaisille pankkitileille ja tilanne pahenee vuosi vuodelta (TVKY).

Veronmaksajilta 136 miljoonaa euroa tuulivoimatukia vuonna 2016

Valtio tilitti tuulivoimayhtiöille veronmaksajien tukiaisia vuonna 2016 noin 136 miljoonaa euroa (Laskutoimitus, Energiavirasto). Tämä summa vastaa noin 4820 opettajan vuosipalkkaa (Laskutoimitus).

Tästä 136 miljoonasta eurosta 51 miljoonaa euroa koostui vuoden 2015 viimeisellä vuosineljänneksellä tuotetun sähkön tuista ja 85 miljoonaa euroa vuoden 2016 kolmen ensimmäisen vuosineljänneksen tuista. Vuoden 2016 viimeisen vuosineljänneksen aikana tuotetun tuulisähkön tuet maksetaan vuoden 2017 puolella.

Tuulivoiman takuuhinta oli vuoden 2015 loppuun saakka 105,3 €/MWh. Vuoden 2016 alusta takuuhinta on 83,5 €/MWh ja säilyy samalla tasolla 2030-luvulle saakka. Veronmaksajat maksavat takuuhinnan ja markkinasähkön erotuksen (Energiavirasto).

Vuodesta 2017 tulee todennäköisesti kalliimpi koska tuulivoimaa on rakennettu lisää ja vuosi 2016 oli keskimääräistä vähemmän tuulinen.

Nieleekö tuulivoimatuki 56 opettajan vuosipalkan vuorokaudessa

Tuulivoiman tuotantoennuste tulevalle vuorokaudelle näyttää nousujohteiselta (Fingrid). Mikäli jatkuvasti päivittyvä tuulivoimaennuste pitää paikkansa, tuottaa tuulivoima vuorokauden aikana keskimäärin 1220 MW teholla sähköä (välillä: 6.1.2017 11:00 - 7.1.2017 11:00).

Jos sähkön markkinahinnan keskiarvo on 30 €/MWh maksaa yhden vuorokauden tuulivoimatuki veronmaksajille noin 1,6 miljoonaa euroa (Laskutoimitus) eli noin 56 opettajan vuosipalkan (Laskutoimitus).

Kuva: Tuulivoiman tuotantoennuste (Fingrid)

Edellinen tuulivoiman kustannusennätys oli 48 opettajan vuosipalkka vuorokauden aikana (TVKY).

Tuulivoimalassa hallitsematon tulipalo Haminassa

Haminassa tuulivoimala tuhoutui hallitsemattomassa tulipalossa (Yleisradio, Iltasanomat, Helsingin sanomat, Turun sanomat, MTV). Pelastuslaitos eristi alueen tuulivoimalasta putoavien kappaleiden vuoksi

Kuva: Mikko-Pekka Purho / Yleisradio

Kuva: Iltasanomat

Kuva: Haminan tulipalon lopputulos

Tuulivoimalan tulipaloja on maailmalla kuvattu myös videolle ja ne ovat toisinaan melko näyttäviä kun tuhansien litrojen voiteluöljyt syttyvät palamaan (Youtube).

Kuva: tuulivoimalan tulipalo (Youtube)

Tuulivoimaloiden onnettomuuksia ei ole tarkasti tilastoitu mutta vapaaehtoisten ylläpitämiä tilastoja löytyy esimerkiksi täältä (Caithness). Suomessa edellinen tulipalo sattui tilaston mukaan vuonna 2004 Uudessakaupungissa (Full accidents). Tuulivoimaloiden määrä on moninkertaistunut Suomessa viime vuosina joten todennäköisesti tulipaloja nähdään 2020-luvulla moninkertainen määrä.

Kuva: Tuulivoiman rakennusbuumi Suomessa (VTT)

Miljoonia tuulitukieuroja ulkomaille

Tuulivoimatuet maksetaan yhä useammin ulkomaisille pankkitileille. Poimimme muutaman esimerkin ulkomaisille pankkitileille maksetuista tuista (Energiavirasto)

Wind Pyhänkoski Oy: tuet ulkomaiselle tilille

Ilmatar Luhanka: tuet ulkomaiselle tilille

WPD Mäkikangas: tuet ulkomaiselle tilille

WPD Jokela: tuet ulkomaiselle tilille

Vindin Svalskulla: tuet ulkomaiselle tilille

Kasvava osuus tuulivoiman yritystuista päätyy ulkomaille (Verkkouutiset).

Saksan ja Ruotsin tuulivoimatuotanto putosi viime vuonna

Saksassa ja Ruotsissa tuulivoimalla tuotettiin viime vuonna sähköä aiempaa vähemmän (Ruotsi, Saksa). Tämä siitä huolimatta, että molemmissa maissa asennettiin uusia tuulivoimaloita.

Kuva: Saksan tuulivoimakapasiteetti ja tuotettu sähkö (Saksa)

Aiemmin tuulivoiman tuotanto laski Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa (TVKY).

Tuulivoiman tuotantotilastoja löytyy esimerkiksi (Eurooppa, Britannia, Irlanti, Norja, Yhteenveto).