Tämän julkinen opinnäytetyö on kiinnostava esimerkiksi seuraavista syistä:
- Opinnäytetyön on laatinut etujärjestön toiminnanjohtaja
- Opinnäytetyö on julkaistu samana vuonna kun tuulivoiman syöttötariffi tuli voimaan
- Mitä kaikkea alan etujärjestö siis tiesi vuonna 2011 alan kehityksestä ja tuulivoimasta?
- Ovatko alan puheet ja teot linjassa sen tietämyksen kanssa, mitä opinnäytetyöstä löytyy?
- Oliko jo vuonna 2011 etujärjestön tiedossa, että tukijärjestelmä on ylikannustava?
- Tutkimuskysymys: "Tutkimuksen tarkoituksena on myös selvittää toteutuuko tämä vai tulisiko tariffin tasoa muuttaa, jotta tavoitetaso toteutuisi"
Yhteenveto
Yhteenvetona Anni Mikkosen opinnäytetyö on laadukkaasti tehty. Siinä on melko hyvin ennakoitu alan tuleva kehitys ja nykytiedon valossa melko vähän suuria yllätyksiä on tullut. Huipunkäytönajan kehitys näkyy heikkoina signaaleina tässä lopputyössä muutamissa haastatteluissa ja irrallisissa lauseissa. Ihan yleisesti Anni Mikkonen ei ennakoinut huipunkäytön nousemista pitkälle yli 3000 tunnin lukemiin.
Kokonaan toinen kysymys on se, missä määrin tuulivoima-ala on rehellisesti seurannut alan kehitystä tämän opinnäytetyön jälkeen. Voidaan mielestäni perustellusti sanoa, että melko suurikin osa vuoden 2011 jälkeisestä viestinnästä on tämän opinnäytetyön tietämyksen valossa hieman harhaanjohtavaa. Vähintäänkin kuntiin syntyneet epärealistiset käsitykset hankkeiden työllistävyydestä ja kiinteistöveroista ovat täysin vailla pohjaa. Ne on tiedetty vääriksi jo tätä opinnäytetyötä valmisteltaessa. Asianmukaisesti toimiva yhdistys ei päästä jäsenyrityksiään levittämään perätöntä tietoa niin laajassa mittakaavassa kun tapahtui Suomessa viimeisinä parina vuotena.
Seuraavassa listattuna satunnaisia poimintojani Anni Mikkosen opinnäytetyöstä jaoteltuna muutamien otsikoiden alle.
Ylikuumeneminen havaittavissa jo vuonna 2011
Sivu 28: "Suomeen on suunnitteilla useita tuulivoimahankkeita. Keväällä 2010 julkaistujen suunnitteilla olevien maatuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu kapasiteetti oli noin 3 300 MW ja merituulivoimahankkeiden kapasiteetti 3 000 MW (STY ja VTT 2011)."
Kuva 1: Suunnitellut tuulivoimahankkeet vuonna 2011 (sivu 29)
Sivujen
28 ja 29 perusteella jo vuonna 2011 Suomeen oli suunnitteilla 6300 MW
tuulivoimaa. Koska itse kiintiöön mahtuu vain reilut 2000 MW, oli
tuulivoimahankkeita jo samana vuonna enemmän tarjolla kuin mahtui
kiintiön piiriin. Itse tulkitsen tätä tilastoa siten, että alan
ylikuumentuminen oli havaittavissa jo vuonna 2011.
Tuotantokustannukset sidoksissa tuotantomäärään
Sivu 34: "Tuulivoimalan
tuotanto riippuu hyvin voimakkaasti alueen tuuliolosuhteista. Samalla
paikalla tuotanto vaihtelee voimalatyypistä riippuen, joten tuotanto ja
investointikustannus (€/kW) ovat sidoksissa toisiinsa. Suurempaan
tuotantoon pystyvä voimala maksaa yleensä enemmän. Suurempi tuotanto
saadaan yleensä suuremmalla pyyhkäisypinta-alalla, mutta myös tornin
korkeudella ja voimalan teknisellä tehokkuudella voidaan vaikuttaa
tuotantoon."
Sivu 34: "Tuulivoimalan osuus investointikustannuksista on maatuulihankkeissa 70 – 80 %"
Sivu 43:
"Tuulivoiman tuotantokustannus on erittäin riippuvainen alueen
tuuliolosuhteesta. Holttisen ja Peltolan (2009) mukaan
investointikustannuksen ollessa 1400 €/kW, tuotantokustannus on
heikkotuulisella alueella (huipunkäyttöaika 1500 tuntia (h)/vuosi (v))
yli 100 euroa/MWh, kun hyvätuulisella paikalla (3000 h/a)
tuotantokustannus on alle 70 €/MWh."
Sivu 44: "Tuulivoiman
tuotantokustannusten odotetaan kuitenkin laskevan tuulivoimaloiden
massatuotannon ja tuulivoimaloiden kehittymisen ansiosta tasolle 27 - 30
€/MWh vuoteen 2020 mennessä (Varun ym. 2009)."
Huomio
nopeasti laskevista tuotantokustannuksita vastaa melko hyvin sitä mitä
on tapahtunut, mutta kehitys on ollut ehkä vielä hieman nopeampaa, kuin
kuviteltiin vuonna 2011. Eli tuulivoiman tuotantokustannukset ovat
romahtaneet.
Sivu 69 - 70:
"Myös 2000-luvun puolivälin jälkeen rakennettujen voimaloiden
parametreista lasketun keskiarvovoimalan tuotantokustannus, 69 €/MWh,
alittaa syöttötariffitason ja keskiarvovoimala olisi taloudellisesti
kannattava nykyisellä syöttötariffilla."
Sivu 70:
"Tutkimusta varten haastatellut tuulivoima-alan edustajat olettavat
tuotantokustannusten laskevan hankekoon kasvaessa ja tuulivoimaloiden
tornien korkeuden ja lapojen pyyhkäisypinta-alan kasvaessa. USAssa
vuoden 2009 alussa havaittu voimalahintojen lasku ei näy vielä tässä
tutkimuksessa mukana olleiden hankkeiden investointikustannuksissa,
mutta näkynee Suomessakin viimeistään vuonna 2012 asennettavissa
tuulivoimahankkeissa."
Ylläpitotyöt ja huoltotyöt tiedetään melko vähäisiksi
Sivu 40: "Pienissä
maatuulivoimaloissa vuosihuolto vie kaksi – kolme päivää, mutta
suurissa voimaloissa vuosihuolto voi pitää voimalan poissa käytöstä
vuoden aikana jopa 120 tuntia (Christerson 2010). Tämän lisäksi tulevat
äärimmäisistä sääolosuhteista (esimerkiksi myrskyt, lapoihin kertyvä
jää) ja laiterikoista johtuvat seisokit."
Sivu 61: "Arvio siitä, missä vaiheessa oma huoltotiimi kannattaisi käynnistää, vaihtelee 10 ja 100 voimalan välillä, riippuen voimaloiden mallien määrästä ja sijainnista."
Eli pienen huoltotiimin työllisyys vaatii jotain 10 ja 100 turbiinin väliltä.
Kiinteistövero tiedetään olevan yleinen prosentti
Sivu 41: "Tuulivoimaloista, kuten muistakin rakennelmista maksetaan kiinteistöveroa. Koska tuulivoimalaitosten nimellisteho on alle 10 MVA:n, niihin sovelletaan Suomessa yleistä kiinteistöveroprosenttia. Jos samalla alueella sijaitsee useita tuulivoimaloita, nimellistehoa laskettaessa katsotaan yhdeksi tuulivoimalaitokseksi itsenäisesti toimimaan kykenevä tuulivoimala" -- "Veronmaksajien keskusliiton (2011) mukaan 3 MW voimalan vuosittainen kiinteistövero on tällä hetkellä noin 10 000 euroa"
Etujärjestö siis tiesi, että voimalaitosveroa ei sovelleta tuulivoimaloihin. Mistäköhän syystä vuosien 2013-2014 aikana yleisesti kuntiin levitettiin tietoa, että tuulivoimaan sovelletaan yleiseen kiinteistöveroon nähden kolminkertaista voimalaitosveroa? Esimerkkinä Ilmatar-yhtiö on levittänyt tällaista tietoa Luhankaan ja OX2-yhtiö Sysmään. Kuntiin levitettiin tietoa noin 30 000 euron turbiinikohtaisesta kiinteistöverosta.
Tuotantokustannuksien rakenne
Sivu 42:
- Investointikustannuksista (tuulivoimalat, perustukset, tiet, verkkoon liityntä), joiden osuus voi olla yli 80 % koko tuulivoimalan elinkaaren aikaisista kustannuksista.
- Käyttö- ja kunnossapitokustannuksista (huolto ja korjaus, maanvuokrat, vakuutukset, verot, hallinto), jotka vastaavat noin 10 - 20 % koko tuulivoimalan elinkaaren kustannuksista.
- Sähköntuotannosta, joka riippuu paikallisista tuuliolosuhteista ja voimalan ominaisuuksista.
- Lainan takaisinmaksuajasta ja korosta, sekä voimalan eliniästä
Sivu 45-46: "Voimalan osuus investointikustannuksista on keskimäärin 79 % (hankekohtaisesti 77 – 83 %). Maanrakennustyöt ovat toiseksi suurin kustannuserä (14 %, hankekohtaisesti 7 – 16 %) ja sähkötyöt kolmanneksi suurin (5 %, hankekohtaisesti 5 – 6 %) (kuvio 22A). Hankkeissa, joissa verkkoonliityntä oli eroteltu omaksi kohdakseen, vastasi se noin 3,5 % investointikustannuksista. Kuviossa 22 verkkoonliityntä on sisällytetty sähkötöihin."
Kuva 2: Kustannusten jakauma (sivu 46)
Sivu 46: "Tutkimukseen osallistuneen palveluntuottajayrityksen mukaan yhden voimalan asennuksen töiden osuus on noin 24 000 euroa."
Tuulivoimalan asennukseen liittyvät työt tiedetään pieniksi.
Sivu 47: "Maatuulivoimahankkeiden käyttö- ja kunnossapitokustannukset vuonna 2010 olivat keskimäärin 36 400 €/MW (36,4 €/kW)."
Maanvuokraus
Sivu 51: "Vuosivuokrien
hinnat vaihtelevat välillä 2 700 – 9 400 €/voimala, keskiarvon ollessa 5
060 € (hajonta 1780 €). Kiinteähintaisten sopimusten keskiarvo on 4 090
€/voimala/vuosi (hajonta 1 240 €) ja yhdistelmähintaisessa (kiinteä
osuus ja tuotantoon sidottu osuus) sopimuksessa keskiarvo on 7 270
€/voimala/vuosi (hajonta 760 €) (Kuvio 24)."
Haastattelut
Sivu 55: "Suomessa
ei vielä ole todella rakennettu tuulipuistoja. Kun rakentaminen todella
alkaa, tulee esille myös todellinen kustannustaso"
Sivu 56:
"Tuulivoimakehitys on ollut huimaa, voimalakoko on kasvanut koko ajan.
Jos verrataan vuosia 2009 ja 2013, voimalan generaattoriteho tulee
olemaan sama, mutta lapojen pyyhkäisypinta-ala ja tornin korkeus aivan
eri luokkaa. Vuonna 2009 roottorin halkaisija on ollut 100 metriä,
vuonna 2013 se tulee olemaan jo 120 metriä. Vuonna 2009 rakennettiin 100
metriä korkea torni, vuonna 2013 tornin korkeus tulee olemaan jo 140
metriä. Muutoksilla on vaikutus investointikustannukseen, mutta myös
tuotantoon ja sitä kautta sähkön hintaan. Näillä muutoksilla saadaan
samalla paikalla jopa 50 % lisätuotto. Näin ollen Investointikustannus
ei ole enää se ainoa syy, joka ohjaa voimalan valintaa, vaan voimalan
tuotanto on isoin valintakriteeri. 2"
Turbiinien kasvu oli tiedossa
Kuva 3: Kasvava turbiinikoko (sivu 57)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti