Vihreät levittävät jälleen väärää tietoa tuulivoimatuista

Vihreän puolueen tieteeseen ja tutkittuun tietoon nojaavan Viite-siiven tuulivoima-aktiivi levittää perätöntä tietoa tuulivoimatuen määristä sosiaalisessa mediassa:

Kuva: Perättömän tiedon levittämistä tuulivoimatuen tasosta

Tämä Vihreiden levittämä tieto on täysin perätöntä kuten aiemmat tiedot muista energiatuista (Ville Niinistö, Investointituet).

Kun markkinahinta alittaa 30 €/MWh on tuulivoiman nautiskelema veronmaksajien avokätinen tuki 53,5 €/MWh (83,5 €/MWh - 30 €/MWh). Vuosina 2011-2015 vastaava summa oli 75,3 €/MWh (105,3 €/MWh - 30 €/MWh).

Asian voi tarkistaa Energiaviraston palvelusta (https://tuotantotuki.emvi.fi). Esimerkiksi Q2/2015 markkinahinta oli 25,83 €/MWh (Energiavirasto) ja maksettu tuki keskimäärin 74,3 €/MWh (Energiavirasto, Laskutoimitus). Tavoitehinta oli tuolloin 105,3 €/MWh ja koska markkinahinta alitti 30 €/MWh, oli maksettu tukitaso lähellä maksimia 105,3 €/MWh - 30 €/MWh = 75,3 €/MWh (Finlex).

Vihreiden keksimiä lisäleikkureita ei ole olemassa. Levitetty tieto on täysin väärää.

Yo-yo-sähkö

Suomen tuulivoimatuotanto tuottaa sähköä kuten perinteinen yo-yo liikkuu ylös-alas. Alla kuvassa tuulivoiman sähköntuotanto Suomessa viimeisen kahden kuukauden ajalta:

Kuva: Tuulivoiman tuotanto Suomessa 1.11.2016-31.12.2016 (Fingrid)

Aiemmin mursimme myytin "Aina tuulee jossain" (TVKY).

Tanska ja Ruotsi tukevat Norjan ja Suomen sähköä

Aiemmassa kirjoituksessa totesimme sähkötuontannon heittelevän jo yli 7000 MW pohjoismaissa yhden vuorokauden sisällä (TVKY). Kaikki tiedämme, että tuulivoimalla on avokätisiä tukijärjestelmiä eri maissa. Mutta mikä maa saa ja kenelle annetaan rahaa kun tuulee?

Eli kysymys on minne sähkö menee kun tuulee? Katsotaan tilastoja tarkemmin. Ruotsi ja Tanska vievät sähkön ulkomaille: Ruotsi huipussaan noin 3300 MW ja Tanska 2000 MW teholla. Suomi ja Norja tuovat samaan aikaan sähköä: Norja yli 4000 MW ja Suomi noin 3300 MW teholla:

Kuva: Sähköntuotanto Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa

ja Suomessa 17.-30.12.2016 (Elstatistik.se)

Vastaavasti sähkön hinta Nordpoolissa painui jopa negatiiviseksi Tanskassa ja muutenkin pyöritään noin 20 €/MWh tasolla:

Kuva: Sähkön hinta pohjoismaissa 24.-30.12.2016 (Nordpool.com)

Mitä tämä tarkoittaa? Tämä tarkoittaa sitä, että tanskalaiset ja ruotsalaiset tuottavat tuulisähköä yli oman tarpeen. He maksavat tuotetusta tuulisähköstä tuotantotuen. Norja puolestaan saa Tanskassa tuotetun tuulisähkön ilmaiseksi ja saa siitä jopa rahaa säätäessään vesivoimatuotantoaan alas. Samoin Suomi nautiskelee halvasta sähköstä koska tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat maksaneet valtaosan kustannuksista omien maidensa rajojen sisäpuolella.

Jos Suomi ja Norja tuottaisivat Tanskasta ja Ruotsista tuomansa tuulisähkön itse (noin 7000 MW) Suomen 53,5 €/MWh tuulivoiman syöttötariffilla, tämä maksaisi maille 375 000 euroa tunnissa. Nyt kustannukset menevät ruotsalaisten ja tanskalaisten veronmaksajien pusseista. 

Suomen tuulivoimatuotanto heittelehtii yli 1000 MW päivässä

Suomen tuulivoimatuotanto heittelehtii jo yli 1000 MW yhden vuorokauden aikana. Esimerkkinä tuulivoiman tuotanto 28.12.-29.12.2016 jolloin tuulivoiman tuotanto putoaa 1200 MW tasolta 200 MW tasolle ja nousee takaisin yhden vuorokauden aikana. Tämä vastaisi sitä, että molemmat Loviisan ydinvoimalat putoaisivat verkosta saman vuorokauden aikana.

Kuva: Suomen tulivoimatuotanto 28.12.-29.12.2015 (Fingrid)

Tuulivoima heittelehtii yli 7000 MW päivässä

Tuulivoiman tuotantomäärä heittelehtii pohjoismaissa jopa yli 7000 MW yhden vuorokauden aikana. Esimerkkinä 27.12.-28.12.2016 jolloin tuulivoiman tuotanto putosi 10 390 MW tasolta (Lasku) aina 3139 MW tasolle (Lasku). Pudotusta oli siis 7251 MW yhdessä päivässä. Tämä vastaisi sitä, että kahdeksan ydinreaktoria putoaisi pohjoismaissa verkosta yhden vuorokauden sisään.

Kuva: Tuulivoiman tuotanto pohjoismaissa 16.12.-30.12.2016 (Elstatistik.se)

Sekaannuksia tuulivoiman huutokaupasta

Suomessa on ministeritasoa myöten sekaannusta poistaako huutokauppaamalla määritetty tuulivoiman tukitaso riskin tukijärjestelmän kustannusten kasvulta. Hallitus valmistelee paraikaa uutta tuulivoiman tukijärjestelmää (Valmistelu, Kustannus 840 miljoonaa, Sähkön hinta).

Tuulivoimalla tuotetun sähkön kustannuksen määrää tuotantokustannus. Tämä tuotantokustannus liittyy eniten tuulivoimatekniikan kehitykseen ja pääoman korkotasoihin. Tuotantokustannus ei liity sähkön markkinahintaan juuri millään tavalla.

Parhaalla tavalla huutokaupalla toteutettunakin tuulivoiman kustannus veronmaksajalle on karkeasti tuotantokustannus miinus sähköstä markkinoilta saatu hinta. Jos sähkön markkinahinta on matala, on vaadittava tukitaso aina korkea.

Veronmaksajille koituvien kustannusten kannalta ei ole kovin suurta merkitystä onko kyseessä ns kiinteä (markkinahinnan päälle) tai liukuva preemio (kuten nykyinen syöttötariffi). Jos sähkön markkinahinta on matala, tukitaso nousee kaikilla tavoilla kilpailutettunakin korkeaksi.

Työ- ja elinkeinoministeriö on määritellyt sähkön markkinahinnan tulevaisuudessa aivan epärealistisen korkeaksi (TVKY). Tämä on tehty siitä syystä, että tukijärjestelmän kustannus veronmaksajille saadaan tällaisella tempulla näyttämään halvemmalta kuin se todellisuudessa tulee olemaan.

Lisää näkökulmia Helsingin Sanomien kirjoitukseen

Helsingin Sanomat kirjoitti tuulivoimaan liittyvistä terveysriskeistä. Muutamia kirjoituksesta puuttuvia näkökulmia:

• Tieteellisten tutkimusten mukaan tuulivoiman vastustuksen syyt eivät ole itsekkäitä. Merkittäviä syitä vastustamiseen ovat (Wolsink, 2007): 
• Kohtuullisten vaikutusmahdollisuuksien puute itse päätöksentekoon liittyen
• Rehellisten maisemakuvausten puute päätöksentekoprosessissa
• Suomessa Ympäristöministeriön ohjeistus luotiin vasta vuonna 2016 (TVKY) vaikka tuulivoiman hankekehitys kiihtyi vuoden 2008 jälkeen.
• Tuulivoimaloiden melumallinnuksissa on ongelmia (Meluntorjuntapäivät)
• Tuulivoiman melumallit ovat tarkkoja vain muutaman sadan metrin etäisyyksillä (Maijala, 2013)
• Lista Suomen tuulivoimaloiden melumalleista: saman voimalan melupäästö vaihtelee huomattavasti (TVKY)
• Tuulivoimalan aiheuttama barotrauma hajottaa lepakon keuhkot (TVKY)
• Tuulivoimalat ovat kasvaneet merkittävästi vuoden 2010 jälkeen (TVKY) joten vanhoja tutkimustuloksia pienillä voimaloilla ei voi suoraan soveltaa moninkertaisiin voimaloihin.
• Tästä syystä johtopäätökset vuoden 2009 jälkeen käynnistyneen infraäänikeskustelun ja nocebo-ilmiön välillä on hieman hatara. Argumentti on ollut, että suuret voimalat aiheuttavat suuremmat meluongelmat. 

TEM sähkön hinta ei tästä maailmasta - tukijärjestelmän kustannusarvio vailla pohjaa

Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee uutta tuulivoiman tukijärjestelmää (TVKY). Ministeriö on arvannut sähkön hinnan nousevan rajusti ollen esimerkiksi vuonna 2025 noin 55 - 60 €/MWh (TEM).

Ministeriön hintaennuste ei ole tästä maailmasta. Markkinat ennakoivat sähkön hinnan olevan alle puolet ministeriön lukemista (TVKY).

Vastaavalla tavalla sama ministeriö möhli sähkön hintaennusteet vuonna 2011 jolloin se ennakoi sähkön hinnan säilyvän 45 - 50 €/MWh tasolla (SA.31107 (2011/N)). Todellisuudessa toteuma on ollut viime vuosina noin 30 €/MWh tasolla (Energiavirasto). Virhe sähkön hintaennusteessa on nostanut aiemman syöttötariffin kustannukset moninkertaisiksi.

Kuva: Energiastrategia (TEM)

Tuulivoima-kansalaisyhdistys ei ole löytänyt Suomesta yhtään sähköalan analyytikkoa, joka allekirjoittaisi TEM:in sähkön hintaennusteet. Ennuste on laadittu jotta tukijärjestelmän kustannukset näyttäisivät matalammilta kuin todellisuus tulee olemaan.

Mikäli uskot TEM:in sähkön hintaennusteeseen niin kannattaa sijoittaa kaikki rahat sähköfutuureihin. Saat yli sadan prosentin tuoton muutamassa vuodessa. Jos jaksat odottaa 2025 asti, saat yli 200% tuoton.

Hallitukselta 840 miljoonaa tukieuroa uuteen tuulivoiman syöttötariffiin

Hallitus on valmistellut uutta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmää. Järjestelmää kutsutaan näennäisesti teknologianeutraaliksi, mutta uusiutuvaa metsähaketta ei huolita järjestelmään mukaan. Työ- ja elinkeinoministeriöltä (TEM) saatujen tietojen mukaan kysymyksessä on uusi tuulivoiman tukijärjestelmä.

Uuden syöttötariffijärjestelmän kustannuksiksi tulee alla olevilla oletuksilla 70 miljoonaa euroa vuosittain (Laskutoimitus) eli yhteensä 840 miljoonaan euroa (Laskutoimitus). Kustannus voi nousta myös yli miljardiin euroon jos sähkön markkinahinta toteutuisi markkinoiden ennakoimalla 20-23 €/MWh tasolla (Laskutoimitus).

Uuden tuulivoiman syöttötariffijärjestelmän tiedot:

• Kesto 12 vuotta
• Oletamme että uuden tukijärjestelmän ajallinen kesto on sama 12 vuotta kuin aiemmassa tukijärjestelmässä (Energiavirasto: Satu)
• Kiintiö 2 TWh
• Mikäli hallituksen kaavailut menevät läpi, uuden tukijärjestelmän piiriin otetaan 2 TWh eli kaksi miljoonaa MWh tuulivoimaa vuosina 2018-2020 (HS 23.11.2016)
• Sähkön markkinahinta 30 €/MWh
• Sähkön hinta on markkinaennusteiden mukaan tulevaisuudessa selvästi alle 30 €/MWh tasolla (Nasdaq, TVKY). Oletamme laskelmassa kuitenkin olettaneet 30 €/MWh. markkinahinnan.
• Tuulivoiman kilpailutettu syöttötariffitaso 65 €/MWh
• "Me [tuulivoiman etujärjestössä] olemme laskeneet, että jos valtio nyt kilpailuttaisi uusiutuvan energian hankkeita, pystyisimme tekemään tuulisähköä 65 euron megawattituntihinnalla." (Talouselämä)

Aiheeseen liittyen:

• Jukka Leskelä:  Kainuun Sanomat
• Helsingin Sanomat (23.11.2016)
• Janne Salonen: Tuulivoimatuki se on (US 25.11.2016)
• TVKY: Sähkön hintaennusteet (TVKY 4.2.2016)

Hallitus valmistelee uutta tuulivoiman syöttötariffia

Suomen hallitus valmistelee uutta tuulivoiman syöttötariffia. Hallitus kutsuu uutta yritystukijärjestelmää teknologianeutraaliksi ja puhuu kilpailutuksesta. Käytännössä uudella tukijärjestelmällä kuitenkin tuetaan uusia tuulivoimaloita samalla tavalla kuin nykyisessä syöttötariffijärjestelmässä: tietty kiinteä tukimäärä tuotettua energiayksikköä kohden (€/MWh).

Ennen vaaleja sekä Keskusta, Kokoomus että erityisesti Perussuomalaiset vastustivat jyrkästi uusia tuulivoiman tukijärjestelmiä. Myös oppositiopuolueista SDP ja RKP nostivat tuulivoimatuet leikkauslistoilleen.

Linkkejä:

• Perussuomalaisten leikkauslistalla tuulivoimatuet (Iltalehti)
• SDP leikkauslistalla tuulivoimatuet (HS)
• Kokoomus leikkauslistalla tuulivoimatuet (HS), (Iltasanomat)
• Ben Zyskowicz leikkauslistalle tuulivoimatuet (BZ), (Rakennuslehti)
• Keskustan leikkauslistalla tuulivoimatuet (Iltalehti)
• RKP:n leikkauslistalle tuulivoimatuet (HS)

Melumallikokoelma

Suomalaisten tuulivoimaloiden melumallien kokoelma löytyy täältä (Excel).

Räjähtelevät lepakot

Toimittaja Tommi Parkkonen otsikoi raflaavasti "Perussuomalaiset huolissaan: Lepakot räjähtelevät" (Iltalehti). Mikäli tavoitteena oli saattaa asia naurunalaiseksi niin suosittelemme Tommi Parkkoselle seuraavia tekstejä:

• Wikipedia: Barotrauma
• ICD diagnoosikoodi: T70.0, T70.1
• Baerwald, Erin F., et al. "Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines." Current biology 18.16 (2008): R695-R696. (Linkki)
• Tuulivoimalat tappavat lepakoita (Yleisradio 19.12.2013)
• "Tuulivoimalan pyörivien lapojen lähellä on niin korkeat paineenvaihtelut, että se tuhoaa lepakon keuhkojen verisuonet ja aiheuttaa lepakon kuoleman. Lepakon ei tarvitse aina osua niihin lapoihin. Riittää se, että se lentää lapojen läheltä, kertoo Lilley."

Putkonen vaikuttaisi olevan oikeilla jäljillä lepakoiden kohdalla.

Tommi Parkkosen kirjalliseen muuhun tuotantoon voi tutustua esimerkiksi Twitter-palvelussa:

Tommi Parkkosen kirjallista tuotantoa Twitter-palvelussa

Professori kerää vinkkejä korruptiosta

Professori Ari Salminen kerää vinkkejä suomalaiseen piilokorruptioon liittyen
(Yleisradio).

Ovatko tuulivoimahankkeet edenneet kummallisesti? Lähetä vinkkisi Salmiselle tällä lomakkeella.

Kuva: Ari Salminen (Yleisradio)

• "Piilokorruptiolle on lisäksi tyypillistä, että suositaan pieniä piirejä ja suljettuja verkostoja. Yhteisiä varoja, etuja ja valtaa jaetaan arveluttavin perustein omille jäsenille, viitoittaa Salminen." (Yleisradio)

• "Salmisen mukaan kaikenlaiset vapaamuotoiset kertomukset kansalaisilta ovat erittäin tervetulleita. Kertomuksen pituudella ei ole väliä ja sen voi lähettää nimettömänä. Vastauksia käytetään vain tutkimukseen." (Yleisradio)

Keräsimme muutaman vinkin joilla piilokorruption tuulivoimahankkeessa voi tunnistaa:

• Onko päätöksentekijöillä kytköksiä edunsaajiin? Onko kytkökset kerrottu avoimesti? (maanomistajan vuokratulot, maansiirto- tai sorayritykset, catering- tai majoitusyrittäjät)
• Onko hankkeesta hankala saada avointa tietoa? (FTI Consulting)
• Perustuuko hankkeen valmistelu liikaa yritykseltä saatuihin tietoihin? (FTI Consulting)
• Ajaako hanketta välimies, joka myy hankkeen eteenpäin kun luvat on saatu? (World Bank)
• Onko tuulivoimayritys palkannut paikallisia konsultteja tai apulaisia ennen rakennusluvan saamista? (World Bank)

Lukemista:

• World Bank: Most Common Red Flags of Fraud and Corruption in Procurement (Linkki)
• FTI Consulting: Early Warning Signs of Corruption (Linkki)

Megatuuli Megasekoilee

Megatuuli Oy:n Seppo Savolainen on möhlinyt oikein kunnolla. Savolainen levitteli lehdistöön tuulivoimaan liittyviä laskelmiaan, jotka eivät kestä päivänvaloa (Taloussanomat). Sanotaan, että kun savolainen puhuu, vastuu siirtyy kuulijalle. Näin se näyttää olevan myös Savolaisen kohdalla.

Kuva: Seppo Savolainen - Megatuuli

Laskelmassaan Seppo Savolainen väittää, että tuulivoiman syöttötariffi on säästänyt sähkönkuluttajalta kaksi miljardia euroa vuodessa. Savolainen on laskelmissaan olettanut, että sähkön hinta ilman Suomessa tuotettua tuulivoimaa olisi 65 €/MWh. Sellaiseen lukuun ei Savolaisen lisäksi Suomessa taida uskoa kukaan.

Nordpool pörssisähkön keskiarvo viimeisen 10 vuoden ajalta on alle 38 €/MWh (Riku Merikoski). Viime vuonna Suomen tuulivoima tuotti maamme energiatarpeesta 0,5% noin 143 miljoonan euron kustannuksella (TVKY).

Savolainen myös sotkee pahemman kerran tuulivoimaurakan hetkellisen työllistävän vaikutuksen jopa 2030-luvulle jatkuviin juokseviin syöttötariffitukiin. Realistisen kuvan työllistävästä vaikutuksesta saa soittamalla esimerkiksi Ilmajoen kuntaan tai lukemalla Yleisradion jutun aiheesta (Yleisradio).

Kuva: Suomalaisten osuus tuulivoimahankkeessa: betonikakku metsään

Suomen tuulivoimahankkeissa kotimaisuusaste on noin 20% (TVKY). Arvoketjussa olemme alimmassa mahdollisessa kohdassa eli tilaamme voimalan avaimet käteen periaatteella ulkomailta. Suomalaisten osuudeksi jää lähinnä luonnon myllääminen kaivinkoneilla ja rekoilla (Valokuvia).

Uusi kyselytutkimus tuulivoimamelusta

Terveyden ja hyvinvoinninlaiyos (THL) on julkaissut kyselytutkimuksen tuloksia tuulivoimamelusta otsikolla: "Meluhaittojen kokeminen ja oireilu yhdeksällä tuulivoima-alueella Suomessa" (Linkki).

Tutkimuksessa tuulivoima-alueet jaettiin kahteen ryhmään. Huonommin pärjänneet voimala-alueet häiritsevät tutkimuksen mukaan sisällä asunnossa ikkunoiden ollessa kiinni 35% asukkaista, unihäiriöitä on 22% asukkaista ja ulkona melu häiritsee 49% asukkaista.

Tutkimuksessa on myös pyydetty asukkaita kertomaan tuulivoimaan liitetyistä terveysoireista. Valitettavasti tutkimuksesta puuttuu kontrolliryhmä, jota vasten tuloksia voisi tarkastella.

Kuvia Kalajoelta

Kalajoen hiekkasärkät ovat olleet suosittu lomakohde Suomessa. Viimeisen vuoden aikana maisemat ovat Kalajoella muuttuneet (Kuva 1, Kuva 2).

Kuva 1: Kalajoen hiekkasärkät (Kuvaaja: E.S.)

Kuva 2: Kalajoen hiekkasärkät (Kuvaaja: E.S.)

Kalajoen tuulivoimalat ovat tappaneet vuoden aikana ainakin kaksi merikotkaa (TVKY).

Lisää valokuvia ja videoita Suomeen rakennetuista tuulivoimaloista (TVKY).

Tuulivoimala tappoi taas merikotkan

Tuulivoimala tappoi taas merikotkan Suomessa (Kalajokiseutu).

Kuva: Tuulivoimalan tappama merikotka (Kalajokiseutu)

Tuulivoimalat ovat tappaneet Suomessa useita merikotkia viime vuosina (TVKY).

Tuulivoimarakentaminen tuottaa radioaktiivista jätettä

Onko Talvivaara mielestäsi ympäristöongelma? Tuulivoimaloiden valmistaminen aiheuttaa paljon pahemman ympäristöongelman Kiinaan erilaisten harvinaisten maametallien kaivosteollisuuden myötä (Kuvia).

Tuulivoimala tarvitsee suuren määrän raaka-aineita teräksestä ja betonista alkaen. Vähemmän tunnettu raaka-aine on magneeteissa käytetty neodyymi (Nd, Wikipedia). Neodyymiä käytetään tuulivoimaloiden lisäksi monissa sovelluksissa (Tiede).

Kuva: jättimäinen jätejärvi (BBC)

Neodyymiä tuottaa kaivosteollisuus erityisesti Kiinassa. Siellä neodyymin ja muiden harvinaisten maametallien kaivosteollisuus on aiheuttanut valtavat ympäristöongelmat (BBC, Daily Mail).

Yksi 3 MW tuulivoimalaitos voi sisältää 2700 kg neodyymiä sisältäviä magneetteja (Frontier, NdFeB). Kun Suomeen rakennetaan 60 kpl 3 MW tuulivoimalaitoksia ne tuottavat elinkaarensa aikana noin 10 TWh sähköä ja vaativat  162 000 kg neodyymiä sisältäviä magneetteja.

Saman sähkömäärän tuottamiseen Fennovoiman ydinvoimala tulee käyttämään 25 000 kg ydinpolttoainetta.

Yhden arvion mukaan tonni harvinaista  louhittua maametallia tuottaa tonnin radioaktiivista ja lisäksi jopa yli 10 000 kuutiometriä muuta myrkyllistä jätettä (Viite). Näillä tiedoilla tuulivoimasähkö tuottaa huomattavan ympäristöongelman Kiinaan ja myös radioaktiivista jätettä.

Ehdottaako Ville Niinistö 505 miljoonan euron korotusta diesel-veroihin?

Ehdottaako Ville Niinistö lehtihaastattelussa 505 miljoonan euron korotusta diesel-veroihin?

• "-- pitäisi ensin poistaa ne tuet, joilla tuetaan fossiilisen polttoaineen käyttöä Suomessa" (Kaleva)

Kuva 1: "Haitalliset tuet" (Lähde)

Ville Niinistö viittaa kommentillaan kuvassa 1 esitettyihin "tukiin". Käytännössä Ville Niinistö korottaisi diesel-verotusta 505 miljoonalla eurolla, nostaa työkoneiden polttoaineiden verotusta 409 miljoonalla, nostaa kasvihuoneiden ja teollisuuden sähköveroa 400 miljoonalla eurolla, jne.

Aiheeseen liittyvän raportin laati Ympäristöministeriö kun Ville Niinistö toimi ympäristöministerinä (Ympäristöministeriö, Wikipedia).

Vihreät levittävät perätöntä tietoa energiatuista

Vihreiden vaaliehdokas (Vihreät) levittää perätöntä tietoa "fossiilisten energiamuotojen" saamista tuista ja perustelee niillä tuulivoiman edullisuutta. Kirjoituksessaan Helsingin Sanomissa ehdokas kirjoittaa:

• "Tuulivoimatukia on maksettu neljän vuoden aikana syöttötariffijärjestelmän kautta 80 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: valtio maksoi pelkästään viime vuonna [eli 2014] investointitukia fossiilisille LNG-hankkeille 123 miljoonaa euroa."

Kirjoituksesta saa täydellisesti väärän kuvan. Todellisuudessa vuonna 2014 valtio ei maksanut LNG-hankkeille Vihreiden väittämää 123 000 000 euroa tukea, vaan oikea numero on nolla (0) euroa.

Kuva 1: Vihreiden väittämä LNG-tuki 2014 ja todellinen maksettu tuki

Seuraavana vuonna 2015 tuulivoimalla tuotettu sähkö maksoi veronmaksajille 143 miljoonaa euroa (TVKY). Samana vuonna LNG-hankkeet saivat noin 11 miljoonaa euroa kertaluonteista investointitukea. Tukia ei voi verrata keskenään, koska tuulivoimatuet jatkuvat 2030-luvulle saakka.

Kuva 2: Vuonna 2015 tuotetun tuulisähkön jatkuva tuki ja LNG-investointituki

Tuulituki nielaisi eilen 48 opettajan vuosipalkan

Suomen tuulivoimatuki nielaisi eilen 27.8.2016 veronmaksajien rahaa 48 lastentarhanopettajan vuosipalkan verran (Laskutoimitus, Kuva 2, Palkkavertailu).

Kuva 1: Yhteensä 48 lastentarhanopettajaa

Kuva 2: Tuulivoimalla tuotettu sähkö 27.8.2016 (Fingrid)

Aiemmin uutisoimme, että tuulivoimatuki nielee yhden opettajan vuosipalkan tunnissa (TVKY). Eilen tuulivoimatuki antoi kenkää kahdelle opettajalle joka tunti!

Esimerkiksi Fingrid ja Energiateollisuus ovat yksimielisiä siitä, että tuulivoimatuet tulisi lopettaa (Fingrid, Energiateollisuus). Ministeriölle antamassaan lausunnossa Tuulivoima-Kansalaisyhdistys vastustaa uusien tukipakettien luomista tuulivoimalle (TVKY).

Tuulivoimaa on yhä paljon rakenteilla aiemman tukijärjestelmän piiriin. Viime vuonna tuulivoimatuki maksoi veronmaksajille 143 miljoonaa euroa (TVKY). Tuen odotetaan nousevan noin 300 miljoonaan euroon vuosittain. Tämä vastaa noin kymmenen tuhannen lastentarhanopettajan vuosipalkkaa.

Ville Niinistö toivoo näiden päälle uutta tukipakettia tuulivoimalle (Kaleva). Samalla Ville Niinistö haluaisi nostaa kotimaassa tuettujen kasvisten hintaa, heikentää maanviljelijöiden asemaa nostamalla työkoneiden kustannuksia, heikentää Suomen kilpailukykyä nostamalla kuljetuskustannuksia ja nostamalla sähkön hinnan teollisuudelle muita maita korkeammaksi (Niinistö haluaa poistaa nämä tuet).

Tuulivoiman tehovaihtelu 8000% päivässä

Tuulivoimalla tuotetun sähkön tehovaihtelu on Suomessa hurjaa. Yhden päivän aikana 26.8.-27.8.2016 sähköteho oli pienimmillää 14 MW ja suurimmillaan 1209 MW eli vaihtelua on yli 8000 prosenttia päivässä!

Kuva 1: Tuulivoiman tehovaihtelu 26.8.-27.8.2016 (Fingrid).

Suomessa on nyt asennettu noin 1300 MW tuulivoiman nimellistehoa. Vuorokauden sisällä tuulivoima tuotti aluksi vain 1% nimellistehosta ja lopuksi 93%! Samalla rikottiin myös tuulivoiman tuotantoennätys (Fingrid). Ennätyksen jälkeen tuotanto romahti jälleen pohjalukemiin (Kuva 1).

Vastaavana ajanjaksona sähkön tarve kehittyi päinvastoin: kun tuulivoima ei tuottanut niin sähköä olisi tarvittu, ja kun kysyntä laski niin tuotanto takoi ennätyksiä (Kuva 2).

Kuva 2: Sähkönkukutus 26.8.-27.8.2016 (Fingrid)

Tuulivoima tuottaa yhä vähemmän Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa

Entiset tuulivoimateollisuuden käyttämät mallimaat kuten Espanja, Portugali ja Italia ovat kadonneet tuulivoimateollisuuden lobbareiden puheista. Syy katoamistemppuun on selvä: maissa tuulivoiman tukijärjestelmät tulivat liian kalliiksi ja julkinen valta laittoi tukirahat kiinni. Samalla asennetun tuulivoimakapasiteetin määrä on pysähtynyt näissä maissa (Kuva 1).

Kuva 1: Asennetun tuulivoimakapasiteetin määrä Espanjassa,

Italiassa ja Portugalissa (BP Statistical review)

Tuulivoimateollisuuden kannalta on kuitenkin paljon pahempi ongelma, jota ei ole juurikaan uutisoitu: tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä on laskussa Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa (Kuva 2). Esimerkiksi Espanjassa tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä on pudonnut peräti 4,9 TWh kahdessa vuodessa (2013-2015).

Kuva 2: Tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä Espanjassa,

Italiassa ja Portugalissa (BP Statistical review)

Mistä tämä pudotus johtuu? Pudotus johtuu siitä, että tuulivoimalat kuluvat ja niiden kapasiteettikerroin huononee. Täsmälleen sama tuulivoimala tuottaa siis uutena enemmän sähköä kuin vanhana.

Ei siis riitä, että kerran kalliisti investoidaan tuulivoimaan. Kapasiteetti ikääntyessään tuottaa vähemmän ja vähemmän sähköä. Täytyy siis investoida jatkuvasti lisää jo siksi, että tuotetun sähkön määrä pysyisi edes samalla tasolla.

Tuulivoimaa rakennettiin 1980-luvulla kymmenien tuhansien turbiinien verran pelkästään Kaliforniaan. Tuolloin opittiin, että kun tuet loppuvat, tuulivoimalat häviävät (Daily mail). Toistaako historia itseään Espanjassa, Portugalissa ja Italiassa?

Espanjassa tuulivoiman syöttötariffi oli ennen lopettamistaan matalampi kuin Suomessa (Wikipedia).

Tuulituki kalliimpi kuin aurinkopaneeli jokaiselle

Helsingissä energiayhtiö Helen vuokraa kuluttajille aurinkopaneeleja. Yhden aurinkopaneelin kuukausihinta on 4,4 € ja yhteensä paneeleita on vuokrattu pari tuhatta kappaletta (Helen).

Yleistyykö aurinkoenergia vauhdilla ja miten paneelien kustannukset vertautuvat tuulivoimatukiin?

Viime vuonna tuulivoimalla tuotettu sähkö maksoi veronmaksajille 143 miljoonaa euroa (TVKY). Jos viime vuonna Helenin aurinkopaneeleja olisi ollut 2,7 miljoonalla suomalaisella, olisi siitä aiheutunut samat 143 miljoonan euron kustannukset (Laskelma).

Lähivuosina tuulivoimatuen arvioidaan nousevan 300 miljoonaan euroon vuodessa (Talouselämä). Jos Suomessa jokaisella ihmisellä olisi oma Helenin aurinkopaneeli, syntyisi siitä 290 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset (Laskelma, Tilastokeskus)

Tuulivoimatuki maksaa enemmän kuin Helenin aurinkopaneeli jokaiselle suomalaiselle vauvasta vaariin.

Ilmajoella yli 1600 haluaa tuulivoimaloille turvaetäisyyden

Ilmajoella on nopeassa tahdissa kerätty yli 1600 nimeä tuulivoimaan kolmen kilometrin turvaetäisyyttä tuulivoimaloihin vaativaan kuntalaisaloitteeseen (Ilmajoen kuntalaisaloite). Ilmajoella on yhteensä noin 12 178 asukasta (Wikipedia).

Suomessa on yhteensä yli 300 tuulivoimahanketta (Tuulivoimayhdistys). Yksittäinen hanke koskettaa usein satoja ja joskus muutamaa tuhatta asukasta. Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen tietojen mukaan nyt kerätyt 1600 nimeä on epävirallinen Suomen ennätys koskettaen yksittäistä tuulivoimakaavaa.

Epäviralliset Suomen ennätykset aiheeseen liittyen:

• Allekirjoittaneiden määrä:
• Ilmajoella yli 1600 allekirjoittanutta turvaetäisyyttä vaativassa kuntalaisaloitteessa
• Suhteellisesti suurin osuus:
• Pyhärannassa noin 1200 henkilöä allekirjoitti tuulivoimahankkeita vastustavan addressin. Kunnassa on noin 2200 asukasta. Aiheesta yleisesti (Helsingin Sanomat)
• Eniten valituksia yhtä turbiinia kohden
• Sysmän Terrikorven tuulivoimahankkeessa jokaista turbiinia kohden kertyi 11 valitutusta (Sysmän tuulivoima)

Tukipumppu nielee 160 opettajan vuosipalkat ulkomaille

Slovakialainen yritys on pystyttämässä seitsemää tuulivoimalaa Posiolle (Koillissanomat). Voimalat tuottavat noin 84 000 MWh sähköä vuodessa. Nykyisellä sähkön hinnalla kustannus veronmaksajille on noin 4,5 miljoonaa € vuodessa (Laskelma).

Vastaavasti lastentarhanopettajan vuosipalkka on noin 28 176 € (Palkkavertailu, Laskelma). Slovakialaisen yrityksen tuulivoimasähkö nielee veronmaksajilta siis noin 160 lastentarhanopettajan vuosipalkat joka vuosi (Laskelma).

Tuulivoima-alueen sanotaan vastaavan 5300 pirtin lämmitystä. Yhden pirtin lämmitystä veronmaksajat tukevat siis noin 850 € joka vuosi (Laskelma).

Tuulivoimatuki syö jopa opettajan vuosipalkan tunnissa

Tuulivoimatuki syö veronmaksajien rahoja tällä hetkellä pahimmillaan enemmän kuin lastentarhanopettajan vuosipalkan tunnissa.

Kuva: Lastentarhanopettajan vuosipalkka ja tuulivoimatuen kustannus tunnissa

Tuulivoiman takuuhinta on 83,5 €/MWh ja sähkön pörssihinta on noin 30 €/MWh tasolla. Ilman tuulivoimaa sähköä voisi ostaa pörssistä mutta nyt erotuksen maksavat veronmaksajat. Tuulivoimaa tuotettiin 9.6.2016 enimmillään noin 832 MW teholla (Fingrid). Tuulivoimasta kertyy veronmaksajille kustannuksia yhdessä tunnissa noin 44 512 €.

Vastaavasti lastentarhanopettajan vuosipalkka on noin 28 176 € (Palkkavertailu, Laskelma).

Tuulivoimatuki nielee pahimmillaan yhdessä tunnissa enemmän rahaa kuin on opettajan vuosipalkka.

Lausunto uusiutuvan energian tukijärjestelmistä

Tuulivoima-kansalaisyhdistys on antanut lausunnon Työ- ja elinkeinoministeriön uusiutuvan energian tukijärjestelmistä.

Suomen tuulivoima-ala on kilpailukyvytön

Ruotsissa tuulivoiman tuki on noin 15 €/MWh (Linkki: Ruotsi). Tuulivoiman syöttötariffi on seuraavat 12 vuotta Suomessa 83,5 €/MWh (Linkki: Suomi). Pörssisähkön ollessa alle 30 €/MWh veronmaksajat joutuvat maksamaan 53,5 €/MWh. Suomen tuki on lähes nelinkertainen Ruotsin tukitasoon nähden.

Kuva: tuulivoiman tukitaso Suomessa ja Ruotsissa

Suomen tuulivoiman etujärjestö pyytää moninkertaista veronmaksajien tukea Ruotsiin nähden. Suomen tuulivoiman etujärjestö pyytää uutta syöttötariffia ja ehdottaa tasoksi 65 €/MWh (Talouselämä).

Suomen tuulivoima-ala on ilmeisesti kilpailukyvytön Ruotsiin nähden. Ruotsissa tuulivoima tulee toimeen noin 15 €/MWh tuella mutta Suomessa tarvitaan moninkertainen summa.

Vaikeassa taloustilanteessa kilpailukyvyttömälle tuulivoima-alalle ei kannata antaa tekohengitystä tukien muodossa.

Tuulivoimayhtiö polkee saamelaisten oikeuksia

Yleisradion uutisissa käsiteltiin saamelaisten oikeuksia tuulivoimahankkeen yhteydessä (Yle).

Tuulivoimahankkeen kotimaisuusaste noin 20 prosenttia

Raskaasti verovaroista tuettujen tuulivoimainvestointien kotimaisuusaste on puhututtanut. Tuulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta on selvittänyt Prizztech käydessään läpi Torkkolan, Mustavan, Kirkkokallion ja Peittoon hankkeet (Prizztech: Maatuulivoimarakentamisen liiketoimintamahdollisuudet). Kotimaisuusaste on selvityksen mukaan noin 20% (sivu 10).

Esimerkkitapauksessa Tuuliwatin Peittoon investointi oli 75 miljoonaa € ja kotimaisen investoinnin osa 15 miljoonaa € (Empower, sivu 19). Nimellistehoa kohden investoinnin arvo on 1,39 miljoonaa € / MW (75 milj€/54 MW).

Taaleritehtaan Taamir Fareedin mukaan syöttötariffin piiriin tulevien tuulivoimaloiden kokonaisinvestointi on noin 5 miljardia € (Kauppalehti 15.5.2015): "Kokonaisinvestointi on viisi miljardia euroa"

Jos kotimaisuusaste on 20% niin viiden miljardin investoinnista neljä miljardia lähetetään ulkomaille.

Konsultit eivät löydä kuolleita lintuja

Suomessa Tuuliwatti Oy:n maksamassa selvityksessä konsultit eivät ole löytäneet kuolleita lintuja tuulivoima-alueelta. Tutkittu tuulivoima-alue näyttää tältä:

Kuva: Tuuliwatti Oy:n viihtyisä puisto Iin Olhavassa

(Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista)

Supikoirat ja ketut keräävät kuolleet linnut pois nopeasti (Satakunnan kansa 30.11.2014). Tavalliset kansalaiset kuitenkin löytävät nopeasti kuolleita lintuja voimalaitosten ympäristöstä. Tässä muutamia esimerkkejä  (TVKY: Tuulivoima ja linnut Suomessa) [päivitetty 29.3.2016].