Konsultit eivät löydä kuolleita lintuja

Suomessa Tuuliwatti Oy:n maksamassa selvityksessä konsultit eivät ole löytäneet kuolleita lintuja tuulivoima-alueelta. Tutkittu tuulivoima-alue näyttää tältä:

Kuva: Tuuliwatti Oy:n viihtyisä puisto Iin Olhavassa

(Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista)

Supikoirat ja ketut keräävät kuolleet linnut pois nopeasti (Satakunnan kansa 30.11.2014). Tavalliset kansalaiset kuitenkin löytävät nopeasti kuolleita lintuja voimalaitosten ympäristöstä. Tässä muutamia esimerkkejä  (TVKY: Tuulivoima ja linnut Suomessa) [päivitetty 29.3.2016].

Nauttiiko syöttötariffi omaisuuden suojaa?

Valtio etsii kuumeisesti lisäsäästöjä. Samalla tuulivoiman syöttötariffina tunnettu yritystukijärjestelmä on osoittautunut kohtuuttoman anteliaaksi tuulivoimayritysten kannalta (Talouselämä 7.9.2015, TVKY: Ilmatar Luhanka).

EU komissiolle Suomi on luvannut tarkistaa syöttötariffin tason vuosittain (SA.31107 sivu 9 kohta 42): "Jotta voitaisiin välttyä siltä, että korvaukset kasvavat ajan myötä liian suuriksi, Suomen viranomaiset aikovat seurata tuotantokustannuksia vuosittain ja tarvittaessa mukauttaa tukea ohjelmaan liittyvien uusien voimaloiden osalta."

Tariffin tasoa ei ole muutettu vaikka tuulivoimatekniikka on kehittynyt ja tuotantomäärät paisuneet.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on käsitellyt syöttötariffia lausunnossaan 37/2010 (Perustuslakivaliokunta 37/2010).

Nauttivatko kohtuuttoman suuriksi paisuneet yritystuet perustuslain omaisuuden suojaa?

Joukkoistettu linkkikirjasto

Tuulivoimaan liittyen on kirjoitettu tuhansia juttuja ja kansalaisilla on näistä omia linkkikokoelmia. Tuulivoima-kansalaisyhdistys kokeilee joukkoistamista tiedonkeruuseen liittyen (Joukkoistaminen).

Mikäli sinulla on takataskussa tuulivoimaan liittyviä linkkejä, pyydämme lisäämään ne linkkikirjastoon (TVKY: Linkkikirjaston lomake). Linkkikirjastoon lisättyjä linkkejä voit selata täältä (TVKY: Linkkikirjasto).

Mikäli lomakkeesta tai kirjastosta on palautetta sitä voi lähettää tvky.tiedottaminen@gmail.com

Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa

Ympäristöministeriöltä on ilmestynyt julkaisu Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa  (Ympäristöministeriö 2016/01). Ympäristöministeriö ilmoittaa julkaisun tavoitteena on parantaa tuulivoimarakentamisen suunnitteluun liittyvien selvitysten ja vaikutusten arvioinnin laatua ja siten edistää maisema-arvojen säilymistä. Tuulivoimarakentamisen edellytykset ja reunaehdot määritellään suunnittelussa tapauskohtaisesti alueen maisema-arvot ja muut erityispiirteet huomioon ottaen.

Julkaisussa on paljon hyviä neuvoja kuten miten voimalat näkyvät kymmenien kilometrien päähän (Kuva 1) ja kuinka kuvakulmalla tai objektiivilla voi helposti harhauttaa päättäjää piilottamalla voimalat (Kuva 2, Kuva 3).

Kuva 1: Kuinka kauas maisemavaikutus ulottuu 

(Ympäristöministeriö 2016/01, sivu 37)

Kuva 2: Kuvakulmalla voi helposti harhauttaa päättäjää

(Ympäristöministeriö 2016/01, sivu 44)

Kuva 3: Objektiivin vaikutus kuvasovitteeseen

(Ympäristöministeriö 2016/01, sivu 47)

Julkaisussa on yksi selkeä puute: voimalaksi on otettu 210 metrin korkuiset voimalat ja tuulivoimala oletetaan rakennettavaksi samalle tasolle katsojan kanssa (Ympäristöministeriö 2016/01, sivu 18).

Nyt kuitenkin suunnitellaan muutamien vuosien päästä rakennettavia voimaloita joiden koko on suurempi. Tuulivoimalaitosten koko kasvaa jatkuvasti ja nyt haetaan rakennuslupaa jo noin 240 metrisille voimaloille (Maaningan tuulivoimahanke, Kuusamo). Voimalat rakennetaan käytännössä aina ympäristöä korkeampien mäkien ja kukkuloiden päälle. Ympäristöministeriön ohjeessa on oletettu katselupaikat samalle tasolle voimaloiden perustusten kanssa.

Mikäli voimalat rakennetaan keskimäärin 80 metriä ympäristöä korkeampien mäkien päälle ja voimaloiden korkeus kasvaa 40 metriä, on voimalan pyyhkäisykorkeus 120 metriä korkeampi kuin julkaisun havainnollistuksista käy ilmi. Korkeusero katsojaan nähden onkin 320 metriä Ympäristöministeriön käyttämän 210 metrin sijaan.

Ympäristöministeriö voisi päivittää ohjeen vastaamaan tulevien vuosien kehitystä nykytilan sijaan.

Valokuvia ja videoita rakennetuista tuulivoima-alueista löydät täältä (TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista).

Linkki tähän uutiseen: http://bit.ly/1QCuAYo

Miltä tuulivoimalat näyttävät kuvasovitteissa?

Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia arvioidaan tietokoneella tehtyjen kuvasovitteiden avulla. Miltä tuulivoimalat näyttävät kuvasovitteiden mukaan? Esimerkkinä eri etäisyydeltä luotuja kuvasovitteita Pohjois-Pohjanmaalta (Kalajoki - Alavieska).

Kuvassa 1 esitetty Jylynkangas -Tolosperä voimalat 2 - 4 kilometrin etäisyydeltä.

Kuva 1: Etäisyys 2 - 4 kilometriä

Kuvassa 2 on esitetty Tynkään kaavaillut voimalat 4 - 6 kilometrin etäisyydeltä:

Kuva 2: Etäisyys 4 - 6 kilometriä

Valokuvia ja videoita rakennetuista tuulivoimaloista (TVKY: Valokuvia ja videoita suomalaisista tuulivoimaloista).

Vuoden 2015 tuulivoimatuet 143 miljoonaa

Vuonna 2015 tuotetusta tuulisähköstä maksettiin verovaroista kerättyjä tukia yhteensä 142 977 899 €. Tiedot käyvät ilmi Energiaviraston tuotantotuki-järjestelmästä (Energiavirasto). Kaikkien vuonna 2015 sähköä tuottaneiden tuulivoimaloiden tukipäätökset ovat nyt Energiaviraston järjestelmässä.

Yhteensä vuonna 2015 tuulivoiman syöttötariffina tunnetulla yritystuella tuotettiin 1,96 TWh sähköenergiaa. Suomen vuosittainen kokonaisenergiakäyttö on noin 370 TWh (Tilastokeskus). Tuulitukien viime vuoden 143 miljoonalla tukieurolla saatiin katettua noin 0,5% Suomen kokonaisenergiatarpeesta.

Suurin tuensaaja oli Tuuliwatti lähes 60 miljoonan euron tukipotillaan (Kuva 1). Tarkemmat vuoden tiedot näet (TVKY: Tuulivoimatuet 2015).

Kuva: Tuulivoimatukien saajat 2015 (TVKY: Tuulivoimatuet 2015)

Linkki tähän uutiseen: http://bit.ly/21HjNXl