Tuulivoimayhtiöille maksettu 417 miljoonaa yritystukia

Tuulivoimayhtiöille maksettavat yritystuet ovat hurjassa kasvussa. Tähän mennessä tuulivoimayhtiöille on maksettu 417 miljoonaa euroa yritystukia (Energiavirasto). Suurin tukien saaja on S-Ryhmän ja Mika Anttosen omistama Tuuliwatti hurjalla 150 miljoonan euron yritystukisummallaan.

Tuulivoimatuet ovat hurjassa kasvussa ja pelkästään vuonna 2017 maksetaan yli 200 miljoonalla yritystukia (TVKY). Ensi vuonna tukisumma saattaa hipoa jo 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Tänä vuonna menee siis puoli miljardia maksettuja tuulivoiman yritystukia rikki ja ensi vuonna ollaan jo lähellä miljardia. Tuulivoiman tuki jatkuu 2030-luvun alkuun saakka. Suomen hallitus suunnittelee uutta tuulivoiman syöttötariffia (TVKY) jonka maksut saattavat jatkua 2040-luvulle (Janne Salonen).

Yhteensä tuulivoiman syöttötariffilla on tuotettu 6,9 TWh sähköä. Yhteensä 417 miljoonan yritystuki tarkoittaa keskimääräistä 60 €/MWh veronmaksajien tukea pörssisähkön päälle. Tuulivoiman kokonaiskustannus on toistaiseksi ollut yli 90 €/MWh suomalaisille sähkönkuluttajille.

S-Ryhmä halpuutti luontoa: tappaa eniten merikotkia

S-Ryhmä tappaa tällä hetkellä Suomessa eniten merikotkia tuulivoimaloillaan (TVKY Linnut). S-Ryhmä on tappanut merikotkia mm Porissa, Ilmajoella ja Simossa.

S-Ryhmä on voimalla ryhtynyt halpuuttamaan luontoa. S-Ryhmä on saanut Tuuliwatti-yhtiölleen 150 miljoonaa euroa yritystukia veronmaksajien pussista (TVKY).

EPV Tuulivoima tappoi teeren Santavuorella

Teeri on EU:n lintudirektiivin alainen laji. Ilmajoen Santavuorella EPV Tuulivoima tappoi teeren 25.5.2017.

Kuvat 25.5.2017 Ilmajoki, Santavuori

EPV Tuulivoiman omistavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Miapetra Kumpula-Natri.

Tyhmä Suomi maksaa tuplatukea tuulivoimalle

Suomessa tänä vuonna valmistuvien tuulivoimaloiden tuottama sähkö maksaa 83,5 €/MWh. Espanjassa tuulisähkö maksaa nyt 43 €/MWh eli Suomessa tuulisähkön tuki on tuplahintainen (Linkki).

Se on vaan tyhmää maksaa liikaa

Merituulivoimahankkeen surkuhupaisa kotimaisuusaste

Maatuulivoimahankkeissa kotimaisuusaste on 20-25% (TVKY). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitetusta miljoonasta vain 0,2 miljoonaa jää Suomeen.

Porin Tahkoluotoon on valmisteilla uusi merituulivoima-alue (ePressi). Hankkeessa on belgialainen projektinjohto, saksalaiset turbiinit ja kaapelit tekee Milanon pörssissä noteerattu Prysmian Group.

Merituulivoimahankkeen kotimaisuusaste taitaa jäädä historiallisen heikoksi.

Merikotkan lento päättyi Meri-Lapissa

Kaksi vuotta sitten Meri-Lapissa iloittiin alueen ensimmäisestä merikotkan poikasesta sataan vuonteen (Yleisradio), (Lapin kansa). Merikotkan tappoi S-Ryhmän ja Mika Anttosen omistama Tuuliwatin voimala - he ovat saaneet jo 150 miljoonaa euroa yritystukia yhdelle ainoalle yritykselle (TVKY).

Tuulivoimayhtiöiden palkkaamat konsultit eivät omissa selvityksissään löydä kuolleita lintuja tuulivoimaloiden lähistöltä (TVKY).

Tuulivoima jätti äidit kylmäksi

Onneksi äitienpäivän valmistelut eivät ole tuulivoimasta kiinni! Nyt äitienpäivän valmistelujen ollessa käynnissä, tuulivoima tuottaa reilut 3% omasta maksimistaan.

Onneksi sähköverkon muut tuottajat saavat luotettavaa sähköä kuluttajalle - tuulivoima olisi jättänyt äidit tänä vuonna kylmäksi

Fingrid tuulivoiman tuotanto

Loppuuko lepakoiden verilöyly Ruotsissa?

Ruotsissa on julkaistu karmea tulos tuulivoimaloiden aiheuttamasta lepakoiden verilöylystä (Bloomberg, Naturvårdsverket). Tuulivoimalat tappavat vuosittain Ruotsissa kymmeniä tuhansia lepakoita. Keskimäärin yksi turbiini tappaa vuosittain 10 - 15 lepakkoa. Ruotsissa on yhteensä noin 3300 tuulivoimalaa (Vindstat).

Yksi monista tavoista joilla tuulivoimala tappaa lepakon on barotrauma. Ruotsissa keskustellaan nyt siitä tuleeko tuulivoimalat pysäyttää kesäöinä lepakkojen suojelemiseksi.

Baerwald, Erin F., et al. "Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines." Current biology 18.16 (2008): R695-R696.

Merituulivoima-alue kattaa Ylöjärven ihmisten energiatarpeen

Hollannissa on rakennettu 150 tuulivoimalan merituulivoima-alue (Tekniikka ja talous), (Energiataloushttp://www.energiatalous.fi/?p=1676). Totuttuun tapaan Hollannin jutussa liioitellaan tuulivoimala-alueen tuottaman energian määrää noin kertoimella 50 yläkanttiin väittämällä, että tuulivoima-alue "täyttää 1,5 miljoonan ihmisen energiatarpeen."

Suomessa energiakulutus on noin 370 TWh vuodessa eli energiatarpeemme on noin 67 000 kWh ihmistä kohden vuodessa (Laskutoimitus). Vastaava tuulivoima-alue kattaisi noin 0,032 miljoonan ihmisen energiatarpeen (Laskutoimitus). Lehdistölle tiedot antaneille lobbareille on siis sattunut tekstissä virhe kertoimella 50.

Rehellisesti voisi sanoa, että Suomessa tällainen voimala-alue täyttäisi 0,5% Suomen energiatarpeesta. Väkiluvussa tämä vastaisi Ylöjärven asukkaiden energiatarvetta.

Jos haluttaisiin kattaa Helsingin ihmisten energiantarve, tarvittaisiin noin kaksikymmentä (20) vastaavaa tuulivoimala-aluetta (Laskutoimitus).

Hyvänä puolena lehtijutussa mainitaan, että voimala-alue on rakennettu 85 000 metrin eli 85 kilometrin päähän rannikosta (Tekniikka ja talous). Suomessa merituulivoimaa rakennetaan alle 850 metrin päähän rannikosta.

(Hyötytuuli)

Hankkeen hinnaksi mainitaan lehtijutussa 2,8 miljardia euroa eli huimat 4,7 miljoonaa euroa jokaista megawattia kohden. Hankkeen hinta vaikuttaa yli kolminkertaiselta vastaavaan maatuulivoimahankkeeseen verrattuna. On luonnollista, että syntyy motivaatio liioitella energiantuottoa näin huonossa sijoituksessa.

Toisaalta ehkä Hollannissa ollaan valmiita maksamaan hyvä hinta siitä, että maisema säilyy ja voimalat sijoitetaan tarpeeksi kauaksi asutuksesta ja rannikosta.

Tuulivoimarakentaminen romahti Puolassa

Tuulivoimarakentaminen romahti viime vuonna Puolassa peräti 46%! Vuonna 2015 Puolassa rakennettiin 1266 MW tuulivoimaa mutta 2016 enää 682 MW (GWEC, EWEA).

Maailman tuulivelka räjähti käsiin

Tuulivoimateollisuudelle globaalisti luvattujen tukien määrä on räjähtänyt käsiin. Vuoteen 2015 mennessä tukisitoumusten yhteenlaskettu määrä eli tuulivelka on noussut noin 500 miljardiin euroon (BP). Muutos on tapahtunut noin kymmenessä vuodessa eli joka vuosi on otettu 50 miljardia lisää tuulivelkaa.

Data (BP), oletuksena 50 €/MWh tuki joka kestää 12 vuotta

Tuulivoimaturbiinivalmistajien ja samalla koko tuulivoima-alan ongelma on se, että he ovat jo saaneet oman osuutensa luvatuista 500 miljardin tuista, vaikka valtiot ovat vasta makseneet tuulivelasta pienen osan.

Koko tuulivoima-alan tuleva liiketoiminta riippuu siitä kuinka paljon lisää tukia luvataan. Jotta ala pysyisi nykyisellä tasolla, pitäisi tukia luvata noin 50 miljardia joka vuosi lisää.

Sähköntuotannon kannalta ongelma on se, että tuulivoimalat alkavat vanhentua ja tukijakson päätyttyä vanhat voimalat saattavat päätyä kilpailukyvyttöminä purkuun. Sähköntuotanto siis laskee mikäli uutta tuulivelkaa ei oteta jatkuvasti. Uuden tuulivelan määrä näkyy maittain uuden kapasiteetin rakentamisessa (GWEC).

Tanskan tuulisähkö romahti 10 prosenttia vuonna 2016

Tanskan tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi 10% viime vuonna (Tanskan tuulivoimarekisteri). Vuonna 2016 Tanskassa oli yhteensä 6118 tuulivoimalaa, jotka tuottivat 12,8 TWh sähköä.

Tanskan tuulivoimaloiden tuotanto vastaa vain yhden uuden ydinreaktorin sähköntuotantoa.

Ruotsin tuulivoimarakentaminen romahti

Kuten aiemmin ennakoimme (TVKY) on Ruotsin tuulivoimarakentaminen on romahtanut (Svensk Vindenergi, Vindkraftstatistik, Aktuell Hållbarhet). Uusia turbiiineita tilattiin 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vain kaksi kappaletta ja se on heikoin suoritus vuosikymmeniin. Ennusteen mukaan 2017 toisella vuosineljänneksellä ei valmistu yhtään uutta tuulivoimakapasiteettia Ruotsiin.

(Svensk Vindenergi)

Aiempia kirjoituksia Ruotsin tilanteesta (TVKY), (TVKY), (TVKY), (TVKY), (TVKY).

Virkamiesraportti lyttää tuulivoimatuen

Tänään julkaistiin raportti tehottomista yritystuista joiden kruunaamaton kuningas on tuulivoiman syöttötariffina tunnettu yritystuki (Valtioneuvosto). Raportin keskeinen päätulos on, että yritystukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä yritystukia ovat tuet, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä.

Tuulivoiman yritystuki saa raportissa raippaa monella tavalla. Tuulivoimatuki edistää lyhyen tähtäimen tuottavuutta aiheuttaen hetkellisen piikin investoinneissa. Valitettavasti tämäkin rahat valuvat pääosin ulkomaille ja kotimaisuusaste on vähäinen (TVKY, TVKY).

Otteita raportista:

• "VATT:n tutkijoiden arvion mukaan tuulivoimatuotannon tuki on ollut kallis tukimuoto. Vuonna 2015 tuki oli noin 73 euroa tuulivoimalla tuotettua megawattituntia kohden. 2016 lähtien tuki voi olla enimmillään 53,5 €/MWh"
• "Tuki saattaa jossain määrin heikentää EU:n päästökaupan ohjausvaikutusta"
• "Syöttötariffi on ollut suhteellisen kallis tapa vähentää päästöjä niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. (Ollikka, 2013: Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen. KAK, 3/2013)."
• "Tuki ei edistä yritysten uudistumista. Se kohdistuu vain tietyille toimialoille, joilla se parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä, mutta ei lisäarvoon perustuvaa kilpailukykyä. "

Raportin mukaan uusiutuvan energia tuet nousevat yli 300 miljoonaan euroon lähivuosina. Ajatuspaja Liberan mukaan kyseessä on skandaali (Libera).

Uusi tutkimus suomalaisesta korruptiosta

Vaasan yliopisto on julkaissut tuoreen tutkimuksen suomalaisesta korruptiosta (Vaasan Yliopisto, Tutkimusraportti, Yleisradio). Tutkijat pyysivät (TVKY) kertomuksia korruptiosta ja saivat niitä 521 kappaletta. Tutkimusraportin mukaan tuulivoima-ala on pahasti korruptoitunut Suomessa (Tutkimusraportti). Mitä on tutkijoiden mukaan korruptio Suomessa.

• "Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia ja puutteita kilpailutuksessa, Ari Salminen luettelee." (Yleisradio)
• "Eturistiriitoja, esteellisyyttä, ulospelaamista, kartelleja, suosikkijärjestelmiä." (Yleisradio)

(Yleisradio)

Tuulivoimaan liittyvä lahjonta ja korruptio on laajasti dokumentoitua. Kyse ei aina ole laittomasta toiminnasta vaan toisinaan ainoastaan hyvää hallintotapaa rikkovasta epäeettisestä toiminnasta.

• Yleisradio MOT 13.2.2017: Tuulivoimahankkeiden lahjonta ja korruptio (Yleisradio)
• Vaasan yliopiston tutkimus: Piilokorruptio Suomessa - Mitä kansalaiset kertovat (Tutkimusraportti)
• TVKY: Tuulivoimahankkeiden epäselvyydet (TVKY)
• Wind Watch Finland (WindWatch)

Uutispaketti tuulivoimasta

Tarvitsetko ajankohtaista ja tuoretta uutispakettia tuulivoimaan liittyen? Voit vapaasti käyttää Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen laatimaa kalvosarjaa (Linkki kalvosarjaan)

Mukana tuoretta tietoa tuulivoiman tilanteesta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin

Tuulivoimalan räjäytysvideo ja ympäristömyrkyt Suomessa

Hallitsematon tulipalo tuhosi tuulivoimalan Suomessa vuodenvaihteessa (TVKY). Tuulivoimalan räjäytysvideolta (Santavuori) käy ilmi millaista tuhoa tuulivoimalan purkaminen ympäristöön aiheuttaa.

Tuulivoimala sisältää paljon öljyjä sekä harvinaisia maametalleja joiden louhinnassa syntyy radioaktiivista jätettä (TVKY). Suomessa sattunut tuulivoiman hallitsematon tulipalo ja räjäytys osoittaa miten sotku leviää ympäristöön onnettomuustilanteissa ja purkamisen yhteydessä.

Saksan uusi kaasuputki suurempi kuin EU tuulivoima yhteensä

Venäjältä Saksaan ollaan rakentamassa uutta Nord stream 2 kaasuputkea. Uuden kaasuputken kapasiteetti on 550 TWh energiaa vuodessa (Wikipedia). Vertailuna kaikki EU-alueen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2015 noin 315 TWh energiaa (EWEA).

Nord stream (kuva)

(EWEA)

Venäjältä Saksaan kulkee jo nyt 550 TWh kaasuputki ja uusi putki kasvattaa kapasiteetin 1100 TWh vuositasolle (Wikipedia). Näiden kaasuputkien kapasiteetti on siis yli kolminkertainen verrattuna EU:n yhteenlaskettujen kymmenien tuhansien tuulivoimaloiden vuosituotantoon nähden.