Tuulituki kaikille sähköntuottajille

Tuulivoimalla tuotettua sähköä tuetaan pelkästään tänä vuonna yli 200 miljoonalla eurolla (TVKY). Mikäli teknologianeutraaliuden nimissä antaisimme yhtä suuret tuet muille sähköntuottajille Suomessa, niin miten suuria tukia veronmaksajilta tuottajille vuosittain maksettaisiin?

Vastaus selviää kertomalla viime vuoden sähköntuotantotilaston (Energiateollisuus) määrä tuulivoiman keskimääräisellä tukitasolla (Energiavirasto).  

Lopputulos huimaa päätä: pelkästään vuonna 2016 sähköntuotantomuodoille olisi maksettu 3,4 miljardia € yritystukia, jos olisi käytetty keskimääräistä Suomessa toteutunutta tuulisähkön tuotantotukea (Energiavirasto).

Esimerkiksi ydinvoimatuotannolle olisi viime vuonna maksettu 882 miljoonaa € ja vesivoimalle 620 miljoonaa € yritystukea. Tuulivoima on toistaiseksi osoittautunut veronmaksajille huikean kalliiksi huonosti suunniteltujen tukijärjestelmien vuoksi.

TVKY lausunto eduskunnan talousvaliokunnalle

Tuulivoima-kansalaisyhdistys on antanut lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Lausunto löytyy sekä kalvoina (PDF) että kirjoitettuna dokumenttina (PDF).

TVKY:n lausunnossa kiinnitetään huomio tuulivoimatukiin kokonaisuutena tällä hallituskaudella. Edellisen tukijärjestelmän leikkaus epäonnistui ja miljardien tuet ovat vielä maksamatta. Veronmaksajien kannalta kustannuksia voisi hallita kattohinnalla. Hallituksen esityksen mukaisena järjestelmästä saattaa aiheutua miljardin lisäkustannus veronmaksajille. Ehdotettu tuki ei ole teknologianeutraali vaan käytännössä uusi tuulivoiman syöttötariffi, jonka tuet valuvat ulkomaille.

Talousvaliokunnan keskustelussa erityisen kummallisena nähtiin vesivoiman rajaus pois uusiutuvien joukosta, sekä erilaiset rajoitteet biopohjaisten polttoaineiden tuille. Valmiiksi rakennettua laitos-, sähköverkko- ja muuta infraa ei saa tuettavien hankkeiden joukkoon tarjota. Toisaalta TEM:in mukaan vesivoima ei tarvitse tukea mutta tätä ei ole hallituksen esityksessä perusteltu.

Luhangan voimalat kylpevät tukirahassa

Tuulivoimatukien määrä on herättänyt hiljattain runsaasti keskustelua. Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön entinen kansiapäällikkö Erkki Virtanen kertoo tuulivoimatukien tekevän niiden saajista roope ankkoja (Kauppalehti).

Erkki Virtanen on täysin oikeassa ja havainnollistetaan asia esimerkin kanssa. Luhangan tuulivoima-alue on saanut reilun kahden ja puolen vuoden toimintansa aikana tukea jo lähes yhdeksän (9) miljoonaa euroa ja päälle pörssisähköstä yli neljä (4) miljoonaa euroa. Yhteensä tulot reilussa kahdessa ja puolessa vuodessa ovat yli 13 miljoonaa euroa. Lukua voi verrata siihen, että kaiken kiinteän omaisuuden arvo Luhangan taseessa valmistumishetkellä oli noin 24 miljoonaa euroa (Tilinpäätös).

Koska Luhangan tuet jatkuvat vuoteen 2026 asti, tulisi tasaisella tahdilla tuloiksi lähes 64 miljoonaa euroa 12 vuoden tukijaksolla. Ei tarvitse pohtia onko tuulivoimatuki täysin ylimitoitettu: kyllä on. Tuulivoimayhtiöiden mukaan tuulivoimalat kestävät 25-30 vuotta, eli tulot jatkuvat vielä pitkään sen jälkeen kuin tukijakso päättyy.

Aika näyttää maksaako Luhangan tuulivoima-alue joskus suomeen voittoja. Tuulivoima-alueen omistaa ilmeisesti Luxemburgiin perustettu säätiö.

Lisää aiheesta (TVKY Luhanka), (TVKY: Vuodesta 2017 ennätyskallis).

Hallitus luomassa uuden tuulivoiman tukijärjestelmän - kulut jopa miljardi euroa

Suomen hallitus on antanut esityksen uuden tuulivoiman tukijärjestelmän luomisesta (TEM). Uuden tukijärjestelmän kustannukset saattavat nousta TEM:in oman laskelman mukaan lähes miljardiin euroon (sivu 20). Verrattuna aiempiin laskelmiin ministeriö on paremmin huomioinut kustannusten epävarmuuksia: yhden kustannuksen sijaan on esitetty haarukka "kustannukset ovat 10 - 80 miljoonaa € vuodessa".

Miljardin kustannusten tapauksessa tuulivoimalle maksettaisiin nykyistä (53,5 €/MWh) matalampaa 40 €/MWh tukea. Ennusteet näyttävät sähkön hinnan pysyvän alhaalla pitkään (TVKY) joten taulukosta vain ensimmäiset kaksi riviä ovat todennäköisiä.

Uuden tuulivoiman tukijärjestelmän kustannukset (TEM)

Aiemmin kirjoitimme, että tuulivoiman tukijärjestelmän kustannukset tulevat olemaan noin 840 miljoonaa euroa (TVKY). Ministeriön oma laskelma vahvistaa, että tuo ei ole mikään yläraja kustannuksille.

Suomen hallitus vaikuttaa olevan avuton tuulivoimalobbarien kourissa. Omasta hallitusohjelmastaan poiketen tuulivoiman syöttötariffijärjestelmää ei saatu leikattua (Talouselämä). Nyt vanhan tukijärjestelmän päälle luodaan uusi vuoteen 2035 ulottuva tukijärjestelmä.

TVKY:n tietojen mukaan ministeri Kai Mykkänen on toiminut aktiivisesti  tuulivoiman tukemiseksi. Ministeri Mykkäsen taustajoukoissa on vaikuttanut myös tuulivoiman yritystuista hyötyvä Mika Anttonen (TVKY). Ministeriö on lakivalmisteluissaan kysellyt aktiivisesti lausuntoja tuulivoiman etujärjestöltä. Avoimuuden sijaan eduskunta piilottelee edustajien ja lobbareiden kytköksiä (HS).

Lisää aiheesta Janne Salosen blogissa.

Tuulivoimatuki nielaisi tammi-maaliskuussa yli 2200 opettajan vuosipalkat

Suomessa veronmaksajien pussista otettavat tuulivoimatuet nousivat tämän vuoden tammi-maaliskuussa kaikkien aikojen ennätykseen. Tuulivoimayhtiöille tilitettiin kolmen kuukauden aikana tuotetuista sähköistä yli 63 miljoonaa euroa yritystukea (Energiavirasto).

Tämä kolmen kuukauden 63 miljoonan euron tuulivoimatuki vastaa noin 2235 lastentarhanopettajan vuosipalkkaa. Pahimpina yksittäisinä päivinä maksetaan yli 50 lastentarhanopettajan vuosipalkan verran tuulivoimatukea (TVKY).

Yhteensä tuulivoimatukien määrä lähestyy jo puolta miljardia euroa (TVKY) vaikka 2030-luvulle jatkuvia tukia on maksettu vasta muutama vuosi. Vuodesta 2017 onkin tulossa ennätyskallis (TVKY).

Tuulivoimaloiden lavat eivät kestä Suomessa

Tuulivoimaloiden laatu on Suomessa osoittautunut huonoksi. Tuoreimpina tapauksina Porin Peittoossa voimaloiden lapoja on jouduttu irroittamaan ja korjailemaan maassa (Satakunnan kansa). Peittoon voimaloiden omistaja on Tuuliwatti ja valmistaja on espanjalainen Gamesa.

(Satakunnan kansa)

Hiljattain kävi ilmi, että myös syöttötariffin piirissä olevasta Pettumäen myllystä on jouduttu vaihtamaan lavat (Youtube). Pettumäen voimalan valmistaja on hollantilainen Lagerway.

(Youtube)

Aiemmin kerroimme kuinka Pyhäjoella tuulivoimalasta irtosi lapa (TVKY). Pyhäjoella voimaloiden valmistaja on saksalainen Nordex.

Myös Raahessa voimaloiden lapoja on jouduttu remontoimaan nopeasti käyttöönoton jälkeen (TVKY).

(TVKY)

Niin ikään Raahen satamassa Jari Sillanpään osin omistaman tuulivoimalan lapa rikkoutui salamaniskusta (Aamulehti).

Lapaongelmien vuoksi lisäksi tuulivoimaloille tapahtuu kiihtyvällä vauhdilla muita onnettomuuksia. Haminassa tuulivoimala kärähti vuodenvaihteessa (TVKY, TVKY) ja se jouduttiin lopulta räjäyttämään.

(TVKY)

Salon Märynummella tuulivoimalaa on jouduttu seisottamaan moneen otteeseen. Viime vuonna voimalaan iski salama.

(Maaseudun tulevaisuus)

.



Tuulivoimayhtiöille maksettu 417 miljoonaa yritystukia

Tuulivoimayhtiöille maksettavat yritystuet ovat hurjassa kasvussa. Tähän mennessä tuulivoimayhtiöille on maksettu 417 miljoonaa euroa yritystukia (Energiavirasto). Suurin tukien saaja on S-Ryhmän ja Mika Anttosen omistama Tuuliwatti hurjalla 150 miljoonan euron yritystukisummallaan.

Tuulivoimatuet ovat hurjassa kasvussa ja pelkästään vuonna 2017 maksetaan yli 200 miljoonalla yritystukia (TVKY). Ensi vuonna tukisumma saattaa hipoa jo 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Tänä vuonna menee siis puoli miljardia maksettuja tuulivoiman yritystukia rikki ja ensi vuonna ollaan jo lähellä miljardia. Tuulivoiman tuki jatkuu 2030-luvun alkuun saakka. Suomen hallitus suunnittelee uutta tuulivoiman syöttötariffia (TVKY) jonka maksut saattavat jatkua 2040-luvulle (Janne Salonen).

Yhteensä tuulivoiman syöttötariffilla on tuotettu 6,9 TWh sähköä. Yhteensä 417 miljoonan yritystuki tarkoittaa keskimääräistä 60 €/MWh veronmaksajien tukea pörssisähkön päälle. Tuulivoiman kokonaiskustannus on toistaiseksi ollut yli 90 €/MWh suomalaisille sähkönkuluttajille.

S-Ryhmä halpuutti luontoa: tappaa eniten merikotkia

S-Ryhmä tappaa tällä hetkellä Suomessa eniten merikotkia tuulivoimaloillaan (TVKY Linnut). S-Ryhmä on tappanut merikotkia mm Porissa, Ilmajoella ja Simossa.

S-Ryhmä on voimalla ryhtynyt halpuuttamaan luontoa. S-Ryhmä on saanut Tuuliwatti-yhtiölleen 150 miljoonaa euroa yritystukia veronmaksajien pussista (TVKY).

EPV Tuulivoima tappoi teeren Santavuorella

Teeri on EU:n lintudirektiivin alainen laji. Ilmajoen Santavuorella EPV Tuulivoima tappoi teeren 25.5.2017.

Kuvat 25.5.2017 Ilmajoki, Santavuori

EPV Tuulivoiman omistavan yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Miapetra Kumpula-Natri.

Tyhmä Suomi maksaa tuplatukea tuulivoimalle

Suomessa tänä vuonna valmistuvien tuulivoimaloiden tuottama sähkö maksaa 83,5 €/MWh. Espanjassa tuulisähkö maksaa nyt 43 €/MWh eli Suomessa tuulisähkön tuki on tuplahintainen (Linkki).

Se on vaan tyhmää maksaa liikaa

Merituulivoimahankkeen surkuhupaisa kotimaisuusaste

Maatuulivoimahankkeissa kotimaisuusaste on 20-25% (TVKY). Tämä tarkoittaa sitä, että sijoitetusta miljoonasta vain 0,2 miljoonaa jää Suomeen.

Porin Tahkoluotoon on valmisteilla uusi merituulivoima-alue (ePressi). Hankkeessa on belgialainen projektinjohto, saksalaiset turbiinit ja kaapelit tekee Milanon pörssissä noteerattu Prysmian Group.

Merituulivoimahankkeen kotimaisuusaste taitaa jäädä historiallisen heikoksi.

Merikotkan lento päättyi Meri-Lapissa

Kaksi vuotta sitten Meri-Lapissa iloittiin alueen ensimmäisestä merikotkan poikasesta sataan vuonteen (Yleisradio), (Lapin kansa). Merikotkan tappoi S-Ryhmän ja Mika Anttosen omistama Tuuliwatin voimala - he ovat saaneet jo 150 miljoonaa euroa yritystukia yhdelle ainoalle yritykselle (TVKY).

Tuulivoimayhtiöiden palkkaamat konsultit eivät omissa selvityksissään löydä kuolleita lintuja tuulivoimaloiden lähistöltä (TVKY).

Tuulivoima jätti äidit kylmäksi

Onneksi äitienpäivän valmistelut eivät ole tuulivoimasta kiinni! Nyt äitienpäivän valmistelujen ollessa käynnissä, tuulivoima tuottaa reilut 3% omasta maksimistaan.

Onneksi sähköverkon muut tuottajat saavat luotettavaa sähköä kuluttajalle - tuulivoima olisi jättänyt äidit tänä vuonna kylmäksi

Fingrid tuulivoiman tuotanto

Loppuuko lepakoiden verilöyly Ruotsissa?

Ruotsissa on julkaistu karmea tulos tuulivoimaloiden aiheuttamasta lepakoiden verilöylystä (Bloomberg, Naturvårdsverket). Tuulivoimalat tappavat vuosittain Ruotsissa kymmeniä tuhansia lepakoita. Keskimäärin yksi turbiini tappaa vuosittain 10 - 15 lepakkoa. Ruotsissa on yhteensä noin 3300 tuulivoimalaa (Vindstat).

Yksi monista tavoista joilla tuulivoimala tappaa lepakon on barotrauma. Ruotsissa keskustellaan nyt siitä tuleeko tuulivoimalat pysäyttää kesäöinä lepakkojen suojelemiseksi.

Baerwald, Erin F., et al. "Barotrauma is a significant cause of bat fatalities at wind turbines." Current biology 18.16 (2008): R695-R696.

Merituulivoima-alue kattaa Ylöjärven ihmisten energiatarpeen

Hollannissa on rakennettu 150 tuulivoimalan merituulivoima-alue (Tekniikka ja talous), (Energiataloushttp://www.energiatalous.fi/?p=1676). Totuttuun tapaan Hollannin jutussa liioitellaan tuulivoimala-alueen tuottaman energian määrää noin kertoimella 50 yläkanttiin väittämällä, että tuulivoima-alue "täyttää 1,5 miljoonan ihmisen energiatarpeen."

Suomessa energiakulutus on noin 370 TWh vuodessa eli energiatarpeemme on noin 67 000 kWh ihmistä kohden vuodessa (Laskutoimitus). Vastaava tuulivoima-alue kattaisi noin 0,032 miljoonan ihmisen energiatarpeen (Laskutoimitus). Lehdistölle tiedot antaneille lobbareille on siis sattunut tekstissä virhe kertoimella 50.

Rehellisesti voisi sanoa, että Suomessa tällainen voimala-alue täyttäisi 0,5% Suomen energiatarpeesta. Väkiluvussa tämä vastaisi Ylöjärven asukkaiden energiatarvetta.

Jos haluttaisiin kattaa Helsingin ihmisten energiantarve, tarvittaisiin noin kaksikymmentä (20) vastaavaa tuulivoimala-aluetta (Laskutoimitus).

Hyvänä puolena lehtijutussa mainitaan, että voimala-alue on rakennettu 85 000 metrin eli 85 kilometrin päähän rannikosta (Tekniikka ja talous). Suomessa merituulivoimaa rakennetaan alle 850 metrin päähän rannikosta.

(Hyötytuuli)

Hankkeen hinnaksi mainitaan lehtijutussa 2,8 miljardia euroa eli huimat 4,7 miljoonaa euroa jokaista megawattia kohden. Hankkeen hinta vaikuttaa yli kolminkertaiselta vastaavaan maatuulivoimahankkeeseen verrattuna. On luonnollista, että syntyy motivaatio liioitella energiantuottoa näin huonossa sijoituksessa.

Toisaalta ehkä Hollannissa ollaan valmiita maksamaan hyvä hinta siitä, että maisema säilyy ja voimalat sijoitetaan tarpeeksi kauaksi asutuksesta ja rannikosta.

Tuulivoimarakentaminen romahti Puolassa

Tuulivoimarakentaminen romahti viime vuonna Puolassa peräti 46%! Vuonna 2015 Puolassa rakennettiin 1266 MW tuulivoimaa mutta 2016 enää 682 MW (GWEC, EWEA).

Maailman tuulivelka räjähti käsiin

Tuulivoimateollisuudelle globaalisti luvattujen tukien määrä on räjähtänyt käsiin. Vuoteen 2015 mennessä tukisitoumusten yhteenlaskettu määrä eli tuulivelka on noussut noin 500 miljardiin euroon (BP). Muutos on tapahtunut noin kymmenessä vuodessa eli joka vuosi on otettu 50 miljardia lisää tuulivelkaa.

Data (BP), oletuksena 50 €/MWh tuki joka kestää 12 vuotta

Tuulivoimaturbiinivalmistajien ja samalla koko tuulivoima-alan ongelma on se, että he ovat jo saaneet oman osuutensa luvatuista 500 miljardin tuista, vaikka valtiot ovat vasta makseneet tuulivelasta pienen osan.

Koko tuulivoima-alan tuleva liiketoiminta riippuu siitä kuinka paljon lisää tukia luvataan. Jotta ala pysyisi nykyisellä tasolla, pitäisi tukia luvata noin 50 miljardia joka vuosi lisää.

Sähköntuotannon kannalta ongelma on se, että tuulivoimalat alkavat vanhentua ja tukijakson päätyttyä vanhat voimalat saattavat päätyä kilpailukyvyttöminä purkuun. Sähköntuotanto siis laskee mikäli uutta tuulivelkaa ei oteta jatkuvasti. Uuden tuulivelan määrä näkyy maittain uuden kapasiteetin rakentamisessa (GWEC).

Tanskan tuulisähkö romahti 10 prosenttia vuonna 2016

Tanskan tuulivoimalla tuotetun sähkön määrä putosi 10% viime vuonna (Tanskan tuulivoimarekisteri). Vuonna 2016 Tanskassa oli yhteensä 6118 tuulivoimalaa, jotka tuottivat 12,8 TWh sähköä.

Tanskan tuulivoimaloiden tuotanto vastaa vain yhden uuden ydinreaktorin sähköntuotantoa.

Ruotsin tuulivoimarakentaminen romahti

Kuten aiemmin ennakoimme (TVKY) on Ruotsin tuulivoimarakentaminen on romahtanut (Svensk Vindenergi, Vindkraftstatistik, Aktuell Hållbarhet). Uusia turbiiineita tilattiin 2017 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vain kaksi kappaletta ja se on heikoin suoritus vuosikymmeniin. Ennusteen mukaan 2017 toisella vuosineljänneksellä ei valmistu yhtään uutta tuulivoimakapasiteettia Ruotsiin.

(Svensk Vindenergi)

Aiempia kirjoituksia Ruotsin tilanteesta (TVKY), (TVKY), (TVKY), (TVKY), (TVKY).

Virkamiesraportti lyttää tuulivoimatuen

Tänään julkaistiin raportti tehottomista yritystuista joiden kruunaamaton kuningas on tuulivoiman syöttötariffina tunnettu yritystuki (Valtioneuvosto). Raportin keskeinen päätulos on, että yritystukijärjestelmän painopistettä tulisi siirtää pitkän aikavälin tuottavuutta edistävään suuntaan. Pitkän aikavälin tuottavuutta edistäviä yritystukia ovat tuet, jotka kannustavat yrityksiä kehittämään uutta osaamista ja ottamaan käyttöön edistyksellisimpiä tuotantotapoja ja -välineitä.

Tuulivoiman yritystuki saa raportissa raippaa monella tavalla. Tuulivoimatuki edistää lyhyen tähtäimen tuottavuutta aiheuttaen hetkellisen piikin investoinneissa. Valitettavasti tämäkin rahat valuvat pääosin ulkomaille ja kotimaisuusaste on vähäinen (TVKY, TVKY).

Otteita raportista:

• "VATT:n tutkijoiden arvion mukaan tuulivoimatuotannon tuki on ollut kallis tukimuoto. Vuonna 2015 tuki oli noin 73 euroa tuulivoimalla tuotettua megawattituntia kohden. 2016 lähtien tuki voi olla enimmillään 53,5 €/MWh"
• "Tuki saattaa jossain määrin heikentää EU:n päästökaupan ohjausvaikutusta"
• "Syöttötariffi on ollut suhteellisen kallis tapa vähentää päästöjä niin Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. (Ollikka, 2013: Uusiutuvien energiamuotojen tukeminen. KAK, 3/2013)."
• "Tuki ei edistä yritysten uudistumista. Se kohdistuu vain tietyille toimialoille, joilla se parantaa yritysten kustannuskilpailukykyä, mutta ei lisäarvoon perustuvaa kilpailukykyä. "

Raportin mukaan uusiutuvan energia tuet nousevat yli 300 miljoonaan euroon lähivuosina. Ajatuspaja Liberan mukaan kyseessä on skandaali (Libera).

Uusi tutkimus suomalaisesta korruptiosta

Vaasan yliopisto on julkaissut tuoreen tutkimuksen suomalaisesta korruptiosta (Vaasan Yliopisto, Tutkimusraportti, Yleisradio). Tutkijat pyysivät (TVKY) kertomuksia korruptiosta ja saivat niitä 521 kappaletta. Tutkimusraportin mukaan tuulivoima-ala on pahasti korruptoitunut Suomessa (Tutkimusraportti). Mitä on tutkijoiden mukaan korruptio Suomessa.

• "Kansalaisten vähättelyä, asiantuntija-aseman liiallista korostamista, käsiteltävien asioiden viivyttelyä, siirtelyä, salaamista ja piilottelua, jääviysongelmia ja puutteita kilpailutuksessa, Ari Salminen luettelee." (Yleisradio)
• "Eturistiriitoja, esteellisyyttä, ulospelaamista, kartelleja, suosikkijärjestelmiä." (Yleisradio)

(Yleisradio)

Tuulivoimaan liittyvä lahjonta ja korruptio on laajasti dokumentoitua. Kyse ei aina ole laittomasta toiminnasta vaan toisinaan ainoastaan hyvää hallintotapaa rikkovasta epäeettisestä toiminnasta.

• Yleisradio MOT 13.2.2017: Tuulivoimahankkeiden lahjonta ja korruptio (Yleisradio)
• Vaasan yliopiston tutkimus: Piilokorruptio Suomessa - Mitä kansalaiset kertovat (Tutkimusraportti)
• TVKY: Tuulivoimahankkeiden epäselvyydet (TVKY)
• Wind Watch Finland (WindWatch)

Uutispaketti tuulivoimasta

Tarvitsetko ajankohtaista ja tuoretta uutispakettia tuulivoimaan liittyen? Voit vapaasti käyttää Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen laatimaa kalvosarjaa (Linkki kalvosarjaan)

Mukana tuoretta tietoa tuulivoiman tilanteesta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin

Tuulivoimalan räjäytysvideo ja ympäristömyrkyt Suomessa

Hallitsematon tulipalo tuhosi tuulivoimalan Suomessa vuodenvaihteessa (TVKY). Tuulivoimalan räjäytysvideolta (Santavuori) käy ilmi millaista tuhoa tuulivoimalan purkaminen ympäristöön aiheuttaa.

Tuulivoimala sisältää paljon öljyjä sekä harvinaisia maametalleja joiden louhinnassa syntyy radioaktiivista jätettä (TVKY). Suomessa sattunut tuulivoiman hallitsematon tulipalo ja räjäytys osoittaa miten sotku leviää ympäristöön onnettomuustilanteissa ja purkamisen yhteydessä.

Saksan uusi kaasuputki suurempi kuin EU tuulivoima yhteensä

Venäjältä Saksaan ollaan rakentamassa uutta Nord stream 2 kaasuputkea. Uuden kaasuputken kapasiteetti on 550 TWh energiaa vuodessa (Wikipedia). Vertailuna kaikki EU-alueen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2015 noin 315 TWh energiaa (EWEA).

Nord stream (kuva)

(EWEA)

Venäjältä Saksaan kulkee jo nyt 550 TWh kaasuputki ja uusi putki kasvattaa kapasiteetin 1100 TWh vuositasolle (Wikipedia). Näiden kaasuputkien kapasiteetti on siis yli kolminkertainen verrattuna EU:n yhteenlaskettujen kymmenien tuhansien tuulivoimaloiden vuosituotantoon nähden.

Tuulivoimainvestoinnit mätänevät käsiin

Tuulivoimatekniikka kehittyy nopeasti ja muutaman vuoden kuluttua nyt tehdyt investoinnit ovat mädäntymässä käsiin kilpailukyvyttöminä. Suomen kannattaa odottaa muutama vuosi tekniikan kehittymistä. Ei kannata tukea tekniikkaa, jonka parasta ennen päivämäärä menee umpeen nopeasti.

Tuulivoimaan investoivien kannalta tekniikan kehitys on ongelma. Vuonna 2009 tuulivoiman yritystuki lasketiin sen perusteella (TEM, TEM), että tuulivoimala tuottaa 2400 tuntia vuodessa sähköä. Nyt Tuuliwatti puhuu jo 4000 tunnin vuosituotannosta (Kauppalehti) ja Suomen markkinoiden suurin turbiinitoimittaja lupailee yhä korkeampia vuosituotantoja (Windpowermontly). Voi sanoa, että tuulivoimaloiden vuosituotanto on kohta tuplautunut siitä mitä se oli,
 kun yritystuet päätettiin.

On sanomattakin selvää, että jos uusi voimala tuottaa kaksi kertaa vanhaa enemmän sähköä, se tekee vanhat voimalat kilpailukyvyttömiksi. Tämä johtaa siihen, että tukijakson päättyessä vanha voimala on markkinoilla täysin kilpailukyvytön. On hyvä kysymys kannattaako tuulivoimaloita edes ylläpitää.

Sama ongelma näkyy nyt Ruotsissa (TVKY) kun vanhat tuulivoimalat ovat suurissa ongelmissa. Uudet tuulivoimalat tekevät vanhoista kannattamattomia. Sama kohtalo iskee Saksaan sitä mukaa kuin vanhat tuet siellä päättyvät.

Kannanotto Suomen hallitukselle

Tuulivoima-kansalaisyhdistys Ry on jättänyt kannanoton Suomen hallitukselle tuulivoiman tukijärjestelmiin liittyen. Lue kannanotto täältä.

Tuulivoima-kansalaisyhdistyksen mielestä uuden yritystuen osoittaminen tuulisähkön tuotantoon ei ole millään syyllä perusteltavissa. Kyseiset valtion varat voitaisiin käyttää moniin paljon tarkoituksenmukaisempiin ja huomattavasti paremmin työllisyyttä edistäviin kohteisiin.

Tuulilobbarien ahneudella ei ole rajaa

Samaan aikaan kun lapsilta, vanhuksilta ja koulutuksesta leikataan kipeästi, ei tuulivoimalobbareiden ahneudella ole mitään rajaa. Tuulivoimalobbarit ehdottavat Suomen veronmaksajien kustantavan tuulivoimakapasiteetin nostamista 750% (Talouselämä). Samalla moninkertaistuisivat tuet joiden on nyt arvioitu maksavan yli kolme miljardia (Talouselämä). 

Ehdotettu tuulivoimakapasiteetin lisäys saattaisi maksaa veronmaksajille 15 miljardia euroa (Laskutoimitus) kun käyttää samojen lobbarien omia lukuja. Juoksevana vuotuisena yritystukena tämä tarkoittaisi jopa 1,3 miljardia euroa (Laskutoimitus). Nämä miljardit tulisivat vielä jo myönnettyjen aiempien miljardien päälle (TVKY).

Tuulivoiman yritystukien edunsaajina ovat suuryritykset (TVKY) ja tuet menevät ulkomaille (TVKY). Saksassa ei uusille merituulivoimaloille tarvitse maksaa tukea (TVKY).

Tihkuneiden tietojen mukaan Suomen hallitus on heltymässä antamaan tuulivoimayhtiöille uutta yritystukipakettia, jonka kustannus saattaa nousta 840 miljoonaan euroon (TVKY). Tätä uutta tuulivoiman syöttötariffia kutsutaan harhaanjohtavasti "teknologianeutraaliksi" ja "kilpailutetuksi."

Tuulivoimatuet ulkomaille heti ja jatkossa

Meiltä on kysytty valuuko suomalaisten veronmaksajien pussista otettava tuulivoiman yritystuki ulkomaille.

Vastaus on:

• Heti: tuulivoimatuki on jo mennyt ulkomaille miljardien kertarysäyksenä samaan aikaan kun turbiinit on tilattu. Olemme nyt veronmaksajina velkaa nämä rahat korkojen kera. Rahojen vastaanottajina ulkomailla olivat esimerkiksi Vestas, Nordex ja Siemens nimiset ulkomaiset yritykset (TVKY). Tuulivoimaturbiinit on ostettu velaksi ja kustannukset veronmaksajille tulevat jatkossa.
• Jatkossa: vuoteen 2030 asti ulottuva veronmaksajien kukkarosta otettava vuosittainen 200 - 300 miljoonan euron tuulivoiman yritystuki valuu monessa tapauksessa ulkomaisille pankkitileille (TVKY). Ylisuuri tuulivoiman yritystuki lihottaa pääomasijoittajien voittoja esimerkiksi Luxemburgilaisten säätiöiden.

Esimerkkejä Suomesta:

• Luhanka: Kuusi tuulivoimalaa (TVKY)
• Heti: ulkomainen sijoittaja maksoi ensin Vestas yhtiölle yli 20 miljoonaa euroa tuulivoimaturbiineista
• Jatkossa: Luhangan omistaja on ilmeisesti luxemburgilainen säätiö ja tähän mennessä ulkomaiselle pankkitilille on maksettu veronmaksajien rahoja 7 507 012,92 euroa (Energiavirasto). Yritystukien virta ulkomaille jatkuu vuoteen 2026 saakka.
• Honkajoen tuulivoima-alue: alunperin yhdeksän tuulivoimalaitosta
• Heti: sijoittaja maksoi aluksi yli 20 miljoonaa euroa Nordex yhtiölle
• Jatkossa: Honkajoen tuulivoimalat ovat vastaanottaneet veronmaksajien yritystukia toistaiseksi 13 505 392,3 euroa (Energiavirasto). Tuulivoimalaitokset on myyty ulkomaiselle sijoittajalle (Arvopaperi).

Vuoden 2017 loppuun mennessä suomalaisten veronmaksajien rahoja on maksettu tuulivoimavalmistajille monta miljardia euroa. Maksamme miljardien velasta kohtuutonta ylitukea vuoden 2030 paikkeille. Tuulivoiman yritystuesta hyötyvät yritykset ovat pääosin suuria miljardiluokan yrityksiä (TVKY).

Jättiyritykset Suomen tuulivoiman yritystukien edunsaajina

Meiltä on kysytty onko tuulivoima hajautettua sähköntuotantoa josta hyötyvät pienet yritykset?

Vastaus kumpaankin kysymykseen on ei. Suomen useiden miljardien tuulivoiman yritystuet valuvat esimerkiksi tällaisille yrityksille:

• Allianz: ulkomainen yritys, liikevaihto 100 miljardia euroa. Sijoittajana tuulivoimahankkeissa (esimerkki)
• Siemens: ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 80 miljardia euroa
• Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
• Vestas: ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 10 miljardia 
• Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta

• Nordex: Ulkomainen yritys, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 3 miljardia
• Vastaanottanut jo nyt satoja miljoonia euroja Suomesta
• IKEA: ulkomainen yritys, liikevaihto noin 35 miljardia euroa (Esimerkki)
• S-ryhmä: merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 11 miljardia euroa (Tuuliwatin omistaja 50%)
• St1: pääliiketoiminta fossiilisten polttoaineiden myynti, merkittävä yritystukien hyötyjä, liikevaihto noin 4,5 miljardia euroa (Tuuliwatin omistaja 50%)

Suomen tuulivoiman yritystukien hyötyjät ovat jättiläisiä verrattuna moniin perinteisiin suomalaisiin energiayhtiöihin. Esimerkiksi kotimaisen teollisuuden voiman liikevaihto on noin 0,27 miljardia euroa vuodessa.

Tuulivoima ei myöskään ole Suomessa hajauttua sähköntuotantoa vaan teollisia jättiprojekteja (Suurimmat voimalat, Tanskan voimalat).

Tyhmä Suomi maksaa liikaa tuulivoimatukea

Merituulivoima on tunnetusti kalliimpaa kuin maatuulivoima. Saksassa uudet merituulivoimahankkeet eivät tarvitse enää tuotantotukia (Tekniikka ja Talous).

Samaan aikaan tänä vuonna 2017 Suomeen rakennettavat tuulivoimalat saavat hurjan 83,5 €/MWh takuuhinnan. Tämä moninkertaisesti markkinahintaa korkeampi yritystuki jatkuu vuodenvaihteeseen 2030 saakka! Miljardikaupalla tukia on luvattu yli vuosikymmeneksi eteenpäin.

Se on vaan tyhmää maksaa liikaa.

Tuulivoima alitti ennusteet globaalisti 2016

Tuulivoiman rakennusvauhti alitti viime vuonna (2016) tuulivoiman globaalit ennusteet. Viime vuonna piti asentaa ennusteen mukaan yhteensä 64 GW tuulivoimaa (GWEC).

Mutta viime vuonna rakennettiin vain 54 GW tuulivoimaa (GWEC)

Tänä vuonna 2017 pitäisi ennusteen mukaan asentaa 68 GW tuulivoimaa. Näistä ennusteista jäädään kauaksi.

Tulevina vuosina myös yhä enemmän tuulivoimaloita puretaan kun 2000-luvun alun voimalat tulevat tiensä päähän. Yhä pienempi osa asennetusta tuulivoimakapasiteetista on uutta koska osa menee purettujen voimaloiden paikkaamiseen.

Tarkastusviraston raportti tuulivoiman syöttötariffista

Valtiontalouden tarkastusvirasto on julkaissut raportin syöttötariffin valmistelusta (VTV Uutinen, VTV Raportti). Syöttötariffi siirsi kustannukset ja riskit veronmaksajille tuulivoimayhtiöiden kääriessä voitot.

Kiinnostavana yksityiskohtana syöttötariffin kustannuksista leviteltiin erilaisia kustannusarvioita eri suuntiin:

• Raportissa (VTV Raportti, s. 6)
• "Lakiesityksessä arvioitiin tukien kokonaissummaksi noin 1,7–2,5 miljardia euroa riippuen sähkön markkinahinnan kehittymisestä." (Mahdollisesti sisältäen muutakin kuin tuulivoimaa)
• EU:n Komissiolle (SA.31107)
• "Ilmoitetun toimenpiteen puitteissa myönnettävän takuuhinnan valtiontukiosuuden kokonaisbudjetti (10 vuodeksi) on arviolta 1,363 miljardia euroa (josta tuulivoiman osuus on 1,27 miljardia euroa"

Tuliko annettua eri numerot eri suuntiin?

Kunnallisvaalit 2017 - Kannanotto tuulivoimarakentamisen kohtuullistamiseksi

Tuulivoima on puhututtanut viime vuosina noin kahdessasadassa kunnassa. Yhteensä Suomen kuntiin on valmisteltu tuulivoimalaa noin kolmeen tuhanteen paikkaan.

Tuulivoima-Kansalaisyhdistys Ry on laatinut kannanoton tuulivoimarakentamisen kohtuullistamisesta. Kunnallisvaaleissa ehdolla olevat voivat allekirjoittaa kannanoton ja Tuulivoima-Kansalaisyhdistys jakaa kannanottoa äänestäjille.

Löydät kannanoton täältä.

Norja ja Ruotsi ottivat Tanskan tuulisähköt

Suomessa on hiljattain ehdotettu rakennettavaksi tuulivoimaa niin paljon, ettemme pystyisi sähköä itse käyttämään. Tällainen tilanne on toisinaan jo Tanskassa. Esimerkiksi heikkotasoisissa tuulivoimajulkaisuissa on jälleen juhlittu tuulisten päivien sähköntuotantoa Tanskassa (EcoWatch).

Julkaisussa mainittuna esimerkkipäivänä 22.2.2017 Tanskassa tuuli hyvin ja sähköä riitti reilusti vientiin asti, mutta samaan aikaan sähköä tuotettiin huomattava määrä myös hiiltä ja fossiilisia polttamalla (vihreä käyrä):

Hyvätuulinen päivä 22.2.2017 (Elstatistik)

Kun katsomme saman päivän sähkön vientitilastoa kartasta niin käy ilmi, että Tanska vei sähköä Norjan suuntaan noin 33,154 GWh ja Ruotsiin 13,516 GWh verran eli noin puolet koko päivän tuotannosta:

Tanska dumppasi 22.2.2017 Norjaan 33,2 GWh ja Ruotsiin 13,5 sähköä (Nordpool)

Tuulisena päivänä Tanskan täytyy toivoa että muut ovat valmiita ottamaan ylituotannon vastaan. Tanskan kannalta onneksi Ruotsi ja Norja tuottavat yhteensä kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin Tanska.

Tanska on sähkönkäyttäjänä lilliputti eikä sen pieni tuulivoimalla tuotettu sähkömäärä heiluta pohjoismaiden sähkömarkkinoita.

UK päästöt putosivat 6% tuulivoiman romahduksesta huolimatta

Britannia onnistui pudottamaan viime vuonna hiilidioksidipäästöjä lähes kuusi prosenttia (Linkki).

Päästövähennyksestä ei kuulu mitään kiitosta tuulivoimalle vaan päin vastoin: Britanniassa tuulivoima tuotti viime vuonna (2016) vähemmän sähköä kuin edellisenä vuonna (2015) (Linkki).

Himasraportti tuulivoimasta: kolme miljardia vuodessa tuulitukeen

Valtioneuvosto on tilannut uuden himasraportin liittyen uusiutuvaan energiaan ja tuulivoimatukiin (Linkki). Aikanaan Jyrki Katainen tilasi Pekka Himaselta raportin 700 000 eurolla. Nyt valtioneuvosto on tilannut tuulivoimaa lobbaavan raportin 140 000 eurolla.

Raportissa ehdotetaan tuulivoimalla tuotetun sähkön määräksi 100 TWh (Sivu 19) vuosittain ja tekstissä vedotaan lobbareiden kustannusarvioon 2025 (Sivu 30):

Tuulivoimalla 100 TWh sähköä vuodessa (Sivu 19)

Tuulisähkön hinta 60 €/MWh vuonna 2025 (Sivu 30)

Sähkön hinnan odotetaan pysyvän pitkään matalalla noin 30 €/MWh tasolla (TVKY). Mikäli tuulivoiman kustannus on noin 60 €/MWh, verorahoista joudutaan tukemaan tuulivoimaa ainakin 30 €/MWh. Tällä hetkellä tuulivoiman taattu hinta on 83,5 €/MWh.

Yhdistettynä 100 TWh eli 100 000 000 MWh vuosituotantoon 30 €/MWh tuki tarkoittaa veronmaksajille kolmen miljardin euron vuosittaista tuulivoimatukea (Laskutoimitus).

Raportin mukaan kolmen miljardin vuosittaisella tuella tuulivoima työllistäisi 960 henkilöä (sivu 19) eli yhden työpaikan hinta olisi 312 000 € vuodessa. Raportin mukaan Suomeen tarvittaisiin 4000 tuulivoimaprojektia lisää (Sivu 17) eli noin 13 kappaletta Suomen jokaiseen kuntaan.

Suomessa fossiilisten osuus EU:n toiseksi matalin

Eurostatin tuoreen tilaston mukaan Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus on EU:n toiseksi matalin (Eurostat). Esimerkiksi tuulivoiman mallimaana pidetyn Saksan tilanne on yli 200 miljardin euron rahankäytöstä huolimatta surkea.

Fossiilisten polttoaineiden osuus EU maittain (Eurostat)

Fossiilisten polttoaineiden vähentäminen on mennyt EU:ssa täysin pieleen ja riippuvuus tuonnista pahentunut. Vuonna 1990 puolet EU:ssa käytetyistä fossiilisista tuotettiin EU:n alueella, mutta vuonna 2015 neljästä käytetystä polttoainetonnista kolme tuotiin EU:n ulkopuolelta.

Megatuulen megahuuli

Aiemmin oman uskottavuutensa kadottanut (TVKY) tuulivoimalobbari ja verorahoista maksettavien tuulivoimatukien edunsaaja Megatuuli jatkaa sekoiluaan.

Tälläkin kertaa Megatuuli haluaisi verorahoistamme miljardiluokan vuosittaiset tuulivoimatuet samaan aikaan kuin koulutuksesta, lapsilta ja vanhuksilta leikataan (Linkki).

Megatuulen idea on rakentaa Suomeen jättimäisillä tukiaisilla niin paljon tuulivoimaa, että ylijäämä sähkö joudutaan antamaan pilkkahintaan muualle.

Megatuuli haluaisi Suomen Tanskan kanssa samaan liriin. Kun tuulee, Tanska myy tuulisähkön alehintaan Norjan vesialtaisiin. Kun ei tuule, Tanska ostaa sähkön Norjan vesialtaista takaisin. Tuulivoiman tuet maksetaan Tanskassa mutta Norja saa hyödyt. Viime vuosina Tanska onkin rakentanut minikokoisia tuulivoimaloita (TVKY).

Megatuulen ahneudella ei ole rajoja.

Tuulivoima ei auta ilmastonmuutoksessa nyt eikä tulevaisuudessa

Uuden tieteellisen tutkimuksen mukaan uusiutuva energia saattaa lopullisesti tyssätä globaalisti ensi vuosikymmenellä tuomatta mitään merkittävää helpotusta hiilidioksidipäästöjen kasvuun (Linkki, Referaatti: Korhonen).

Tuulivoiman etujärjestöt ja lobbarit ovat pitkään väännelleet tilastoja ja saaneet kasvusta mehukkaita uutisia. Euroopassa uusiutuvan energian investointien arvo on jo romahtanut huippuvuosista (TVKY). Mutta kuinka suuri osa sähköstä ja energiakulutuksesta yhteensä on saatu muutettua tuulivoimalle?

Aloitetaan koko maailman primäärienergiankulutuksesta tältä vuosituhannelta aineistona (BP Statistical Review). Kuvassa näkyy koko energiankulutus, sähköntuotanto yhteensä, sekä pitkin nollaa hipova tuulisähkön tuotanto. Vuoteen 2015 mennessä tuulivoima kattaa noin 0,5% maailman energiantarpeesta. Energiantarpeessa on mukana sähkön lisäksi esimerkiksi öljy, kaasu ja hiili. Ikävä huomio on lisäksi se, että maailman energiankulutus on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli 50 kertaisesti sen mitä tuulivoimalla nyt tuotetaan energiaa. Maali on siis paljon kauempana kuin se oli 15 vuotta sitten.

Maailman energiakulutus ja tuulivoiman osuus 

2000 - 2015 (BP Statistical Review)

Verrattaessa sähköntuotannon ja tuulella tuotetun sähkön määrää koko maailmassa tuulivoiman punaisella piirretyn käyrän voi juuri ja juuri havaita irtaantuvan nollasta: tuulivoimalla tuotetaan reilu 3% maailman sähköstä. Asiaa huonontaa se, että sähköntuotanto on kasvanut viimeisen 15 vuoden aikana yli 10 kertaa enemmän kuin mitä tuulivoimalla nyt yhteensä tuotetaan. Myös sähkön osalta maali on karannut kauemmaksi 15 vuodessa.

Sähköntuotanto ja tuulisähköntuotanto Maailmassa

2000 - 2015 (BP Statistical Review)

Jos katsotaan vain Euroopan ja Euraasian sähköntuotantoa niin tuulivoiman osuus sähköntuotannosta on noin 6% luokkaa. Ei lisätä tähän kuvaan koko primäärienergian kulutusta, koska se masentaisi tuulivoiman kannattajat lopullisesti.

Sähköntuotanto ja tuulisähköntuotanto Euroopassa

ja Euraasiassa 2000 - 2015 (BP Statistical Review)

Tuulivoimalla ei ole rakentamisbuumista huolimatta saavutettu merkittävää osuutta  sähköntuotannosta koko energiankulutuksesta puhumattakaan.

Tuoreiden tutkimusten mukaan tilanne jää pysyväksi: hiilidioksidipäästöjen hallinnassa tuulivoimalla ei tule olemaan merkittävää roolia.